Love Me Do -muotinäytösten oivallukset

Kuten jo aiemmassa tekstissäni messuista kerroin, pääsimme muiden bloggareiden kanssa seuraamaan kahta eri muotinäytöstä aivan eturivistä. Ensin olivat vuorossa kansainväliset suunnittelijat, ja myöhemmin ihailimme suomalaista käsityötaitoa.

Kuten olen aiemminkin todennut, valkoiset hääpuvut eivät jotenkin ole minua; varsinkaan, kun olen saanut inspiraation värejä sisältävästä puvusta. Silti sunnuntaina näytöksistä sain joitakin ajatuksia, jotka ovat kyllä aivan tuhoontuomittuja. Seuraavassa myös muita huomioita näytösten puvuista, kuvien kanssa tietenkin.

Kun olen aiemmin ajatellut hääpukua, olen ajatellut prinsessamekkoa. Jotkin alla olevan tapaiset leveähelmaiset ihanuudet olisivat siis olleet ehkä ne, joita olisin lähtenyt sovittamaan, jos lähtisin perinteisemmin etsimään hääpukua.

Itse en halua hääpukuuni laahusta, sillä pidän sitä epäkäytännöllisenä. Ehkä siinä tapauksessa, että olisin kävellyt pitkää kirkon käytävää, laahus olisi saattanut sopia kuvaan, mutta juhlapaikalla tapahtuva siviilivihkiminen ei laahusta kaipaa. Ovat nämä silti kauniita.

Jos minulla tulee olemaan jotenkin tällainen helma, en muuta tee kuin pyörin omissa häissäni. Onhan ok?

Vähän erikoisemmat leikkaukset pukujen selkäosissa tuntuivat olevan nyt muotia. Varsinkin vähän tuollainen salmiakinmallinen avoin osa näkyi useammassa puvussa. Itse en voisi tuollaista harkita rintaliivien vuoksi, eikä malli välttämättä muutenkaan ole paras mahdollinen selkämakkaroiden kanssa yhdistettynä. :D

En ole oikein välittänyt pitsistä puvussa. Tajusin näissä näytöksissä, että se johtuu siitä, että suurimmassa osassa puvuista on vääränlaista pitsiä. En kaipaa hempeää, pientä kuviota enkä kukkia. Minua miellyttävät selkeämmät, suuremmat ja graafisemmat pitsikuviot. En ole kyllä ihan varma, voiko näitä sanoa pitsiksi...

Tämä asu minua jäi ärsyttämään. Juontaja nimittäin oikein juonsi sen sillä ajatuksella (varmasti ennakkoinfoon nojautuen), että tämä edustaa nyt muodokkaiden naisten pukeutumista. Siis mitä?! Vaikka blogikollega Tina tässä puvussa asteleekin ylväänä ja kauniina, niin voi herran pieksut, kun minä tuon laittaisin päälleni! Ja minä jos kuka edustan muodokasta naista. Näyttäisin samalta kuin näytän Halpahallin paitulissa. Eihän tuo tee muuta kuin syö muodot ja tekee kantajastaan lihavamman näköisen.

Ja sitten se bling bling. Pukuuni on tulossa väriä. Mutta voiko siihen tulla myös glitteriä?! Tai tuollaista kimaltavaa kuviota? Oranssia glitterkangasta? Joo, sanoinkin messuilla, että nämä jutut alkavat mennä vähän överiksi. Yllä olevan puvun helma on aivan upea! Ja tuo alla oleva musta taas oli selvästi koko näytöksen kohokohta, kuten näkee kuvassa näkyvän nuoren naisen ilmeestä. Ihanaa säihkettä, vaikken mustasta välitäkään.

Eikä unohdeta miehiä. Tämä siniharmaa takki kiinnitti huomioni tuon mielenkiintoisen kuvion vuoksi. Tällaista säväystä voisin itse kaivata sulhasen asuun, joten aion tämän T:lle esitellä, joskin hän saa tehdä päätökset oman pukeutumisensa suhteen itse. Tuo kukkainen pääkoriste toisaalta menee ehkä sen rajan yli, että minun todettava: ei jatkoon.

Herättävätkö kommenttini ajatuksia?