perjantai 16. elokuuta 2019

Morsiamen ulkonäkö: Hääpuku


Olin jo kirjoittanut luonnoksen potrettiemme kuvauksista, sillä se oli vihkimistä seurannut tapahtuma. Päädyin kuitenkin siihen, että esittelen ensin ulkonäköämme ja aloitan itsestäni. Totesin, ettei yksi teksti riitä kuvaamaan kaikkia yksityiskohtia, joten kerron teille ensin hääpuvustani sillä pukuni oli sellainen asia, joka monia etukäteen tuntui kiinnostavan.

Hääpukuni olikin luonnollisesti ulkonäköni näyttävin elementti. Pukuni on Ateljee Aarian ihanan Terhin käsialaa. Minulla oli puvustani jo Terhin kanssa ensimmäistä kertaa tavatessamme melko vahva visio, mutta Terhi toki muokkasi ajatuksiani toteutuskelpoiseksi ja kyseli tarkentavia kysymyksiä asioista, joita en ollut vielä ajatellut.


Puvun tekeminen todenteolla alkoi maaliskuussa, jolloin yritimme etsiä pukuuni sopivia pitsejä. Oikean sävyisiä monivärisiä pitsejä ei kuitenkaan löytynyt, vaikka aikamoinen valikoima Terhillä oli niitä esitellä nettisivuilta. Ompelija ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi, vaan kokeili pitsien värjäämistä. Lopulta mekkooni päätyneet pitsit ovatkin siis Terhin ensin pieniksi paloiksi leikkelemiä, eri värisiksi värjäämiä ja oikeanlaisiksi kokonaisuuksiksi sommittelemia ja ompelemia. Työtä siinä on varmasti ollut. Olen todella tyytyväinen pitseihin, jotka koristavat siis pukuni vyötäröä siitä ylös- ja alaspäin leviten etu- ja takapuolella.


Toinen merkittävä yksityiskohta oli oranssi vuori, joka tuli esiin edestä lyhyen, takaa pitkän helman leikkauksen ansiosta. Olin ihan kahden vaiheilla, tulisiko vuorista oranssi vai keltainen. Päädyin kuitenkin oranssiin. Etenkin kun sulhaselle valittiin nuo oranssit yksityiskohdat, olen tosi tyytyväinen valintaan. Keltaista tuskin olisi T:n asusteisiin valittu. Keltainen ei tosin olisi välttämättä vaatinut aivan niin montaa kerrosta kangasta helmaan. Helmassa kun kangasta tosiaan oli useampi kerros, ettei oranssi vuorikangas kuultaisi siitä läpi.





Pukuni oli todella mukava päällä! Vaikka helmakangasta oli monta kerrosta, siitä ei tullut liian painava. Edestä lyhyt helma piti olon myös viileämpänä kuin kokopitkän helman kanssa olisi ollut. En myöskään joutunut vetämään vatsaa sisään eikä ollut missään vaiheessa kireä olo. Silti puku oli todella edullinen minun ei-niin-kuvaukselliselle vartalolleni. Puku istui kuin hansikas, ja sainkin ehkä pientä kipinää herätellä omaa ompeluharrastustani tässä syksyllä. Minä kun en ole vartaloltani sellainen, jolle vaatteita ensisijaisesti tehdään, joten mikään ei koskaan istu ihan täydellisesti, vaan vähän sinne päin. Jos tekisi itse... Teettäisin ammattiompelijalla, mutta siihen ei ihan arkivaatteiden kohdalla taida olla varaa.

Yksi pukuni parhaita ominaisuuksia oli sen käytännöllisyys. Pukeminen ja riisuminen veivät sekunteja yksinkertaisen vetoketjukiinnityksen ansiosta. Myös vessakäynnit onnistuivat ilman sen ihmeempiä virityksiä. Puvun peseminenkin onnistui juhlien välissä vaivattomasti ihan vain ämpärissä kotona. No, pesin vain helman, joka oli tärväytynyt; koko puku ei ämpäriin olisi mahtunut.


Olen äärimmäisen tyytyväinen, että päätin teettää pukuni, vaikkei se halvinta lystiä ollutkaan. Olisin tosin hyvin saattanut ihastua kaupassakin ihan yhtä kalliiseen pukuun ja korjausompelulta tuskin olisi kohdallani vältytty. Voin suositella teettämistä kaikille, vaikkei niin erikoisia mieltymyksiä olisikaan kuin minulla. Minusta tärkeä arvo teetetyn puvun kohdalla on myös suomalaisen pienyrittäjän tukeminen.

Suosittelen myös rohkeuteen hääpukua valittaessa. Toki moni haaveilee kokovalkoisesta prinsessaunelmasta tai klassisen tyylikkäästä puvusta, koska sellaisen käyttöön ei monia muita tilaisuuksia ole. Tämän vuoksi minäkin halusin puvun päävärin olevan kuitenkin valkoinen. Mutta kun teettää puvun, ei tarvitse jäädä senhetkisen muodin orjaksi tai tyytyä rajalliseen määrään vaihtoehtoja. Erityisesti suosittelen puvun teettämistä heille, joiden vartalo poikkeaa vaatevalmistajien keskivertoihmismallista. On uskomaton fiilis, kun vaate kerrankin istuu joka kohdasta.


Ainakin Etelä-Suomessa riittää taitavia, hääpukuihin erikoistuneita ompelijoita, joten valinnanvaikeus oli minullakin tekijää etsiessä suuri. Kannattaa olla ompelijoihin kuitenkin jo hyvissä ajoin yhteydessä, sillä hyvien tekijöiden kalenterit täyttyvät etenkin kesäksi jo varhain. Jos hääpuvun teettäminen kiinnostaa, luethan koostamani ammattilaisten antamat vinkit.

4 kommenttia:

  1. Vitsi mikä helma! Ihanaa, että pukusi on samalla sekä todella klassinen että erikoinen. Oranssi vuori on kyllä hieno ja pitsikoristelut tosi kauniit. Jotain tuon tapaista pitsikoristelua osasin jo aiemmin kertomasi perusteella odottaakin, mutta ihanaa nähdä viimein, millaiseksi hääpukusi lopulta muotoutui:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Tuo kuvaakin hyvin, että samalla klassinen, koska mallihan on melko yksinkertainen helman pituutta lukuunottamatta.

      Poista
  2. Tuo on kyllä upean omanlainen puku! Odotin innolla lopputulosta, sillä en osannut kuvitella, millainen se voisi olla. Hyvä että valitsit oranssin helman keltaisen sijaan, se on sen verran vahvempi väri, että korostuu upeasti tuolta valkoisen keskeltä! Keltainen ei olisi ehkä erottunut niin hyvin. Tosi onnistunut ja kaunis puku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Siiri! Oranssi oli kyllä jälkeenpäin ajateltuna ainoa oikea ratkaisu. :)

      Poista