Morsiamen ulkonäköä on nyt käsitelty useampaan otteeseen, joten on aika kurkistaa tarkemmin, miltä sulhanen häissämme näyttikään, vaikka toki T:n kuva täällä blogin ja Instagramin puolella onkin useaan otteeseen vilkkunut.
Sulhasen puvun etsinnästä ja löytymisestä kerroinkin jo ennen häitä.
Jos minun pukuni ei ollut aivan perinteisin vaihtoehto, niin eipä ollut sulhasenkaan. Päädyimme tosiaan valkoiseen vuokrapukuun, joka vuokrattiin
Gasell GP -liikkeestä Iso-Robalta. Minun pukuni oli raikas ja kesäinen, joten tummat puvut tuntuivat ehkä aavistuksen tunkkaisilta. Sinistä pukua olin itse etukäteen T:lle vähän kaavaillut, mutta tuo valkoinen oli ehdottomasti parempi vaihtoehto.
Puvun alle sulhaseni halusi liivin. Olimme molemmat miettineet, että liivi voisi olla se värillinen osa asua ja kaula-asusteeksi kaavailimme rusettia. T. vähän haaveili itse tehdystä puurusetista. Gasell GP:ssä pukua sovitettaessa sulhasta pukenut Petri kuitenkin pyysi saada kokeilla ideaansa, johon kuului vaalea liivi kultaisilla kirjailuilla sekä vihreä dumbo ja samanvärinen taskuliina. Hän totesi, että kun sulhasella pituutta ei ole mitenkään liiaksi, katkaisee rusetti pituutta epäedullisella tavalla. Hän suositteli jotakin pituutta lisäävää. Olimme molemmat alunperin noita dumboja ja plastroneja vastaan, mutta niin vain sellainen löysi tiensä sulhasen kaulaan hääpäivänä, ja hyvältähän se näytti! Myös liivi osui kerralla kohdalleen! Värikäs liivi olisi todennäköisesti ollut vähän kökkö ja tuonut halvan vaikutelman.
Pohdimme asusteiden väriä vielä pitkään. Vaihtoehtoina meillä oli vihreä, sininen ja oranssi. T. itse päätyi oranssiin. Tämä on hauskaa siinä mielessä, että hänhän ei ollut nähnyt minun pukuani etukäteen. Jälkikäteen ajateltuna oranssi oli ainoa oikea vaihtoehto.
 |
Tässä verrokiksi sovituksessa ottamani
kuva vihreillä asusteilla. |
T. kokeili Gasell GP:ssä aivan sairaan hienoja oransseja kenkiä. Niitä ei kuitenkaan voinut vuokrata, vaan ne olisi pitänyt ostaa. Koska oransseille kengille ei olisi ollut niin paljoa myöhempää käyttöä, päätti sulhaseni olla järkevä ja ostaa monikäyttöisemmät kengät. T. kävi hääviikolla ostamassa ruskeat Vagabondin Harvey-kengät, jotka osoittautuivat tosi mukaviksi jalassa, mikä on T:n kohdalla melko harvinaista.
Sulhanen halusi sukkiinsa väriä, mutta valitettavasti sukkavalmistajat eivät tätä ihan ymmärrä. Lisäksi sulhasen pieni jalankoko meinasi tuottaa ongelmia. Lopulta sukat löytyivät kuitenkin ihan omasta takaa, minun vaatekaapistani. Tai oikeastaan vaatesäkistä, jossa oli poistoon meneviä vaatteita. Oranssit sukat pääsivät kuitenkin vielä käyttöön ja vieläpä näin tärkeänä päivänä. :)
Kalvosinnapit sulhaselta löytyivät omasta takaa ja ne ovatkin lähituotantoa. Minä nimittäin tein T:lle pari vuotta sitten joululahjaksi kalvosinnapit muttereista. Ihan hyviltähän ne näyttivät!
Kokonaisuudessaan sulhasen tyyli hääpäivänä oli todella onnistunut! Kylläpä sainkin naida komean miehen! Suurkiitokset täytyy lähettää vielä kerran Gasell GP:n Petrille, joka kasasi suurimman osan sulhasen ulkonäköasioista tuoden rohkeasti esiin omia ideoitaan meidän alkuperäisten ajatustemme vastaisestikin. Kyllä vain kannatti luottaa ammattilaiseen!
Mielestäni meidän ulkonäkömme sopivat myös erinomaisesti yhteen. Seuraavaksi kirjoittelenkin tarkemmin potreteista, joita meistä otettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti