Hääviinien valinta

Eilen oli odotettu ilta, kun kokoonnuimme häätiimimme kanssa pääasiallisena tehtävänämme valita häihimme viinit sekä tutustuttaa koko porukka toisiinsa. Pieniä vastoinkäymisiä kohtasimme, sillä Oona-siskoni on kipeänä eikä päässyt tulemaan. Onneksi muut pääsivät paikalle, vaikka kipeänä oli muitakin. Kahden bestmanin Timon ja Villen sekä kahden paikallaolleen kaason Helin ja Lauran lisäksi menossa oli mukana myös Villen vaimo Mia.

Myös edustalla näkyvä mansikka-limevesi sai hyvän arvion
ja päätynee hääjuomaksi.

Olimme sulhasen kanssa päättäneet maistattaa viinejä suhteellisen aidoissa olosuhteissa, joten kokkailin meille vähän menumme mukaisia ruokalajeja: hedelmäistä vihersalaattia, tomaatti-mozzarellasalaattia, chimichurri-marinoitua kanaa, falafeleja ja tsatsikia. Jälkkäriksi oli mango-passionjuustokakkua. Häämenumme on toki hieman laajempi, mutta makumaailma oli melko varmasti hyvin samanlainen kuin häissämmekin. Olimme tulleet pitkän pohdinnan jälkeen siihen tulokseen, ettei häissämme tarjota lämmintä ruokaa, vaan buffet koostuu alkupalatyylisistä kylmistä paloista, joilla kuitenkin saisi lähteä nälkä.

Koska sää oli eilenkin helteinen ja aurinkoinen, siirsimme maistelutilaisuuden taloyhtiömme pihalle piknik-tyyppisesti. Tämä oli hyvä valinta ja oli tosi hauskaa istuskella ulkona syömässä ja viinejä maistelemassa, vaikka pikkuisen saimme puoli kuuden aikaan jännittää, iskeekö ukkonen. Se meni onneksemme ohi eikä niskaan tullut vettä. Vähän oli myös astioissa ym. raahaamista, mutta isolla porukalla sekin sujui hyvin.

Maistelu-urakkamme ei ollut aivan pieni. Yhteensä maistelimme kymmentä viiniä: kolmea kuohu-, kolmea valko- ja neljää punaviiniä. Pitikin alussa malttaa pitää annokset pieninä, jotta viimeiseksi maistelluista punaviineistäkin olisi mahdollista tehdä järkevä arvio. Raati oli valinnoista melko yksimielinen, mikä helpotti päätösten tekoa. Maistelut toteutimme sokkona, eli emme tienneet, mitä viiniä juomme milloinkin.

Sulhanen valmisteli sokkotestiä ja viilensi
viinit ihan lämpöantureiden avulla oikeaan
tarjoilulämpötilaan.

Viinivaihtohdot valikoituivat Eckerö Linen valikoimasta, sillä tulemme hakemaan valtaosan juomista laivalta. Odotamme reissun tekoa heinäkuun alkuun saakka, sillä Viron alkoholivero laskee tuolloin tuntuvasti ja sen pitäisi vaikuttaa suoraan myös laivan alkoholien hintoihin. Isoja määriä ostettaessa tästäkin koituu säästöä. Maisteluviinit Timo oli hakenut vähän aikaa sitten Eckeröllä käydessään. Täydensimme ostoksia vielä parilla kuoharipullolla Alkosta.

Aloitimme tietysti alkumaljatyyppisesti kuohuviineistä. Kuohuviinit rajasimme espanjalaisiin cava-viineihin, sillä niitä juomme pääsääntöisesti, joten se on vähän sellainen meidän juttumme. Timo oli tuonut laivalta kuuden pullon boksin Parés Balta Cava Brutia, jota olimmekin jo ehtineet eri tilaisuuksissa vähän maistella. Ensimmäisellä kerralla tuo kuohari maistui vähän turhan sitruksiselta, nyt se maistui vähän mauttomalta. Tämä viini sijoittui toiseksi. Toiseksi viiniksi valikoimme kaveriporukkamme pitkäaikaisen vakkariviinin Castellblanc Cava Secon, joka on puolikuiva. Tämä cava olikin meidän kaikkien mielestä liian makea eikä kovin hyvää, joten vakioviini sai väistyä, mitä vähän etukäteen epäilinkin, koska itse suosin kuivempia kuohareita. Kolmas viini oli Eckeröllä myynnissä oleva Freixenet Cordon Negro Cava Brut, joka sai raadilta parhaan vastaanoton. Hieman Parés Baltaa maukkaampi viini oli kuitenkin helposti juotava, sopivan kuiva, joten se valikoitui alkumaljaksemme sekä halukkaille bailujuomaksi.

Kuoharivalinnan selvittyä aloitimme ruokailun ja siirryimme arvioimaan valkoviinejä. Tämä oli itselleni haastavin tehtävä, sillä en juurikaan juo valkoviinejä. Onneksi porukasta löytyi asiantuntevia valkkarisuita, jotka kertoivat selkeät mielipiteensä. Valkoviineissä päädyimmekin siihen, että meillä tarjoillaan ruoan kanssa yhtä valkkaria ja sitten seurusteluviinininä toista. Ensimmäinen viini oli chileläinen Cono Sur Bicicleta Riesling, joka sai heti kättelyssä raadilta erinomaiset arvostelut. Maku oli jopa minun suussani todella pehmeä ja miellyttävä. Toisena viininä maistoimme niin ikään chileläistä Espirítu de Chilen Gewürztraminer Semillon -viiniä. Asiantuntevan raatimme jäsenistöstä osa tunnisti viinin gewürztramineriksi jo kukkaisen tuoksun ja maun perusteella. Myös tämä viini sai erinomaiset arviot, joskin raatilaiset olivat sitä mieltä, että tämä viini saattaa jakaa porukkaa hieman persoonallisen makunsa vuoksi. Viimeisenä maistoimme saksalaista Blue Nun Rieslingiä, joka sai raadilta murska-arvion: liian makeaa ja epämiellyttävää, ei jatkoon. Tulimme siihen tulokseen, että ruoan kanssa tarjoillaan Cono Suria ja seurusteluviininä juodaan hieman aromikkaampaa Espirítua.

Lautaset alkoivat olla jo punaviinien kohdalla melko tyhjillään, joskin itse pidin muutaman maistelupalasen vielä käsillä, jotta saisin punaviinejäkin maisteltua vähän ruoan kanssa. Punaviineistä aloitimme espanjalaisella Los Monteros tintolla, jonka rypäileitä ovat Monastrell ja Temparnillo. Tämä viini haisikin jo tosi pahalta eikä makukaan pelastanut asiaa. Hylkäsimme tämän viinin saman tien. Toiseksi maistoimme eteläafrikkalaista Riddersberg Cabernet Sauvignon Shirazia, jonka olimmekin T:n kanssa jo aiemmin avanneet. Tämä oli ihan toimiva, joskin hieman pliisu viini. Seuraava viini oli chileläinen Santiago 1541 Cabernet Syrah Malbec, joka on yksi vakiosuosikeistani. Tämä viini sai myös sokkotestissa itseltäni sekä muilta erinomaiset arviot. Viini on maukas, mutta kuitenkin melko kevyt. Viimeisenä viininä maistoimme italialaista Casa Vinironia Appassimento Edizione Oroa, joka nousi raadin suosikiksi vahvalla maullaan. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että tämä viini vaatisi kaverikseen tuhdimpaa ruokaa lihan tai rasvaisten juustojen muodossa. Pihvin ja juustojen kaveriksi tulemme tätä varmasti tulevaisuudessakin ostamaan, mutta pitkän pohdinnan jälkeen tulimme siihen tulokseen, että hääviininä tarjoamme Santiagoa.

Vaikka pidimme annokset maltillisina, alkoi loppuvaiheessa olla jo melkoisen hiprakkainen olo. Tästä olikin hyvä jatkaa päätösten varmistamista antamalla hylätyille viineille vielä uusia mahdollisuuksia tai nauttimalla valituista viineistä. Ilta jatkui etenkin isäntäparin kohdalla melko kosteasti pitkälle yöhön. :D Yhdentoista jälkeen tajusimme siirtyä sisätiloihin. Osa seurueestamme joutui lähtemään jo aiemmin kotiin, mutta seurueemme myös täydentyi illan mittaan parilla puolisolla.

Kiitokset vielä asiantuntevalle ja viihdyttävälle raadille sekä mielipiteistä että seurasta!