Koemeikki

Pahoittelen blogin hiljaiseloa! Energia häiden osalta alkaa tässä loppumetreillä mennä konkreettisiin hääjärjestelyihin, ja juhannuskin tuossa välissä katkaisi häähommat. Näin viime metreillä ei myöskään tapahdu niin paljoa selkeitä yksittäisiä asioita, joista voisi kirjoittaa, vaan sitä tulee puuhailtua vähän sitä ja tätä. Lisäksi näin lähellä häitä on aika paljon asioita, joita ei ihan täysin halua enää paljastaa, kun muutama vieraammekin tätä blogia on eksynyt lukemaan. :)

Tänään kävin kuitenkin koemeikissä GMC-studion Minnan käsittelyssä. Tapasin Minnan nyt ensimmäistä kertaa, sillä aiempi viestittely on tapahtunut sähköisesti ja puhelimitse. En ole mikään sosiaalisten tilanteiden jännittäjä, mutta tietysti toiveissa oli, että meikkaajan kanssa löytyy jonkinlainen yhteinen sävel. Näin tapahtuikin.

Minulla ei ollut näyttää Minnalle kuin pari hassua "vähän sinne päin" -kuvaa meikistä, mutta sanallisten toiveideni perusteella hän nappasi hyvin kiinni ideasta: Meikkipohjan tulisi olla mahdollisimman luonnollinen, ei mitään hurjaa maskia, jonka takaa omaa ihoa on hankalaa erottaa. Silmissä taas saa olla korostusta.

Minna rupesi puuhaamaan silmien kimpussa ja pian hän totesikin, että nyt iski visio. Minna ehdotti, että laitamme silmieni ulkonurkkiin muutaman irtoripsitupsun. Minullehan ei tule mitään ripsienpidennyksiä tms. Tämä tuo varmasti vähän lisää intensiteettiä.

Olin etukäteen jännittänyt erityisesti tuota meikkipohjaa, pääasiassa siksi, etten itse osaa luonnollista sellaista tehdä. Jännitin ihan turhaan. Meikkipohja on aivan ihana! Se on niin kevyt, ettei oikeastaan edes huomaa minulla meikkiä olevankaan. Pohja on myös pysynyt erinomaisena koko päivän, vaikka kaupungilla pyöriessäni kasvoni perinteisesti hikosivat. Pitää ehkä koittaa vielä kyynelehtiä tässä illalla ja katsoa, selviääkö meikki itkutestistä.

Myös silmät näyttävät tosi hyviltä! Minna lisäsi silmiin tummuutta pikkuhiljaa, jotta molemmat näimme, ettei meikki mene överiksi. Myös kulmista tuli tosi siistit. Olen lukenut, että jotkut morsiamet jännittävät meikkaajan pilaavan kulmakarvat ja aika monet jopa tekevät ne itse, vaikka meikkaaja hoitaisikin muun. Tämän suhteen itselläni ei ollut suurempia pelkoja enkä joutunut pettymään.

Mielestäni hyvä merkki meikin onnistumisesta on se, että tekee mieli peilata itseään jokaisesta heijastavasta lasista. Näytin varmaan aika tollolta tänään kaupungillä pyöriessäni.

Pienenä vinkkinä muuten muille koemeikkiin menijöille: Laitoin itse valkoisen paidan ja Minna totesi sen olleen erinomainen idea, sillä tällöin näkee paljon paremmin, miten homma toimii sitten hääpuvun kanssa (olettaen, että se on valkoinen). Yritin itse myös väsätä hiukseni jotenkin samankaltaisesti kuin ne tulevat hääpäivänä olemaan, kun koekampausta ei nyt meikin yhteyteen onnistuttu järjestämään. Viritelmä oli kyllä melko heikkö yritys, mutta jotain sinne päin...

Nyt on yksi stressinaihe vähemmän, vaikka luotto Minnaan oli jo ennen koemeikkiä ihan vain portfolion perusteella aika kova. Innolla odotan sitä, että reilun parin viikon päästä kaikki ulkonäköön liittyvät palaset yhdistyvät.