keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Hääviikko: Perjantai


Perjantai-iltana koristelu-urakan jälkeen, kun olin saanut kaksi kaasoakin luokseni, ei innostanut ruveta bloginkirjoitushommiin. Kerronkin perjantaipäivästä nyt häiden jälkeen.

Oman parvekkeen muutamat kukat mukaan

Perjantaiaamuna T. suuntasi vielä kirjastolle viimeistelemään laserleikkuuprojektiaan, joka oli hänelle selkeästi häiden tärkein osa-alue. ;) Oona-siskoni taas jatkoi silkkipaperikukkien väsäystä. Minä taisin toimittaa kaikkia epämääräisiä pikkuasioita ja kasasin tavaroita kokoon juhlapaikalle lähtöä varten.

Sulhasen rakkaimman askarteluprojektin
viimeistelyä

Puolen päivän kieppeillä teimme kierroksen Vantaan Kukka-apuun eli kävimme sulhasen vanhemmilla sekä kahden ystävän luona noutamassa ja keräämässä kukkia. Kukista tulee vielä oma tekstinsä. Kukkakierros vei oman aikansa ja pääsimme suuntaamaan juhlapaikalle vähän myöhässä.



Juhlapaikallamme koristelun sai aloittaa klo 15 ja olimme tuosta noin kaksikymmentä minuuttia myöhässä. Paikalla olikin jo hötäkkä päällä, kun henkilökunta järjesteli pöytiä. Me rupesimme koristeluhommiin, kuka mihinkin ja aluksi näytti, että kaikki sujui oikein mallikkaasti ja hyvässä aikataulussa. Minä kävin yhdessä välissä toisen bestmanin kanssa tekemässä pienen tavaranlainauskierroksen koululla.

Oona viimeistelee vihkikaarta.

Sulhanen ja toinen bestmaneista tekivät viimeisen hakureissun, sillä he kävivät hakemassa pianoni juhlapaikalle. Samaan kuormaan olimme jättäneet myös kattovanteet ja tämä oli virhe. Pojat hakivat myös ruokaa meille kaikille, joten reissussa kesti ja he olivat vasta seitsemän jälkeen takaisin paikalla. Meidän taas olisi tullut olla ulkona klo 20. Viimeinen tunti olikin melkoista säätöä, häsellystä ja siimojen setvimistä. Osa hommista olikin pakko jättää pojille vielä seuraavaan päivään.

Siimat meinasivat aiheuttaa harmaita hiuksia.

Perjantain koristelut olisi ehdottomasti pitänyt organisoida paremmin, mutta koska en saanut sulhaseen oikein keskusteluyhteyttä tässä asiassa, en pystynyt itsekään olemaan aivan niin organisoitunut kuin tavallisesti. Kaikilla alkoi myös jännitys kasvaa, mikä hieman lisäsi stressiä.

Sulhasen äiti toimi floristinamme.

Koristelurupeaman aikana paikat alkoivat kuitenkin näyttää siltä miltä pitikin ja oli ihanaa nähdä, kuinka hyvin kaikki suunnitelmamme toteutuivat ja sopivat yhteen. Väri-iloittelustamme olisi voinut tulla kaamea sekamelska, mutta onnistuimme mielestämme tekemään väripläjäyksen tyylikkäästi.


Koristelun jälkeen suuntasimme eri teille. Pojat kävivät vielä vähän niittämässä meille polkua valokuvausta varten ja minä suuntasin Helin ja Oonan kanssa kaupan kautta meille. Laura suuntasi hotellille puolisonsa ja lapsensa kanssa yötä viettämään. Loppuillan ohjelmaan kuului kuohuviinin juomista, musiikin lisäämistä soittolistaan sekä kynsien lakkaamista.

Oona-kaaso hoiti varpaankynsien huollon
ja lakkauksen.

Nukkumaanmeno venyi hieman tarpeettoman myöhään ja puolen yön jälkeen totesinkin omaksi ja kaasojen ihmetykseksi, että tänään minusta tulee vaimo. Uni tuli onneksi nopeasti enkä hämmästyksekseni pyörinyt sängyssä asioita stressaten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti