Hääviikko: Torstai

Huh. Päivä on ollut toiminnantäyteinen, mutta stressi alkaa vähän helpottaa. Aamupäivällä minä suuntasin kasvohoitoon Painiityn helmeen, jossa Santra teki minulle taas ihanan, rentouttavan kasvohoidon. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka naamassa ei kovin paljoa korjaamista ollutkaan, oli hetki rentouttavuudessaan rahan arvoinen.

Kotiin palattuani käytin hyvän tovin laitellessani sähköposteja eri suuntiin ja sumpliessani kaikkia pikku juttuja. Sulhanen oli samaan aikaan hävinnyt hoitamaan omia juttujaan Helsinkiin: hän nouti vuokrapuvun, kävi etsimässä itselleen hääkengät (hyvissä ajoin, kuten huomaatte), huollatti kihlasormuksemme ja kaiverrutti omaansa myös vihkipäivämäärän sekä kävi parturissa. Lisäksi hän hoiti vähän tulostushommia työpaikallaan.

Iltapäivällä kaasosiskoni Oona tuli Turusta auttamaan viime hetken hommissa ja apu oli todellakin tarpeen. Oona askarteli silkkipaperikukkia ison kasan lisää ja veikkaan, ettei hän halua enää ikinä eläessään nähdäkään silkkipaperia. Minä taas tein valmiiksi viimeisen kattovanteen. Sulhasen tultua kotiin ryhdyimme tekemään paikkakortteja, joihin tärkeät osat sulhanen oli tulostanut. Homma sujui yllättävän joutuisasti, vaikka tässä hommassa Oona sai varmaan leikkelystä jännetupentulehduksen.

T. puuhasi paikkakorttien lisäksi vähän meidän kisapistehommiimme liittyen sekä taiteili vihkikaarta, johon silkkipaperikukat tulevat. Kaari viimeistellään huomenna juhlapaikalla. Voi olla, että muutama kukkanen pitää vielä huomenna taitella.

Viimeistelimme iltasella myös vihkimiseen liittyviä asioita T:n kanssa. Ystävämme, joka oli tärkeä osa tapaamisessamme, puhuu vihkimisessämme. Teimme hänelle puheeseen runkoa, jota hän saa muokata, täydentää ym.

Huomisen ohjelmassa on kukkien hakua Vantaalta (parvekekukat eivät olleet menestys, mutta siitä lisää myöhemmin) sekä juhlapaikan koristelu. Ollaan jo perjantain puolella, joten voi sanoa, että huomenna on hääpäivä. Hui!