sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Ihana messulauantai

Eilen pääsin viettämään mukavaa ja häähömpötyksentäyteistä lauantaita Kaapelitehtaalla Love Me Do -häämessuilla. Osallistuin messuilla häälogimiittiin, joka ei pettänyt tälläkään kertaa. Yhteinen aamu muiden bloggareiden kanssa alkoi Kiasman vierestä, josta meille oli järjestetty Kovasen minibussikyyditys messuille.

Alussa odottelimme messuille pääsyä jonkin aikaa, kun tapaamista emännöinyt Susanna odotteli meitä eri paikassa. Messuille oli melkoinen jono jo heti kymmeneltä niiden auetessa. Me pääsimme onneksi marssimaan jonon ohi meille varattuun tilaan. Kauaa emme siellä vielä viettäneet aikaa, vaan pääsimme tutustumaan heti messuihin.

Ensiksi kävimme tutustumassa Fujifilmin Instax -kameroihin, jotka ovatkin suosittuja häiden vieraskirjojen ja photoboothien toteuttamisessa ja liikkuvat hääkirppareilla aika hyvää tahtia. Meiltä löytyy kaveripiiristä muutamia polaroid-kameroita, joten ostohommiin ei kameroiden osalta tarvitse ryhtyä, mutta noissa filmeissäkin on melkoinen menoerä. Meilläkin kuitenkin on tarkoitus toteuttaa vieraskirja polaroid-kuvia hyödyntäen, pienellä twistillä tosin...

Ennen lounasta meillä oli reilu puoli tuntia aikaa kierrellä messuja ja teinkin vain aika yleisluontoista katsausta, kunnes bongasin meidän juhlatilamme Keilaniemi Ravintoloiden messupisteen. Tämä piste tuskin jäi monelta huomaamatta upeiden hedelmätaideteosten ansiosta, joita taitava kokki kaiverteli messuvieraiden iloksi. Ehkäpä ensi kesänä meidänkin nimemme koristavat vesimelonia. :)


Jäin pisteelle toviksi juttelemaan myynnistä vastaavan Päivin kanssa, joka vakuutti minut siitä, että olemme hyvissä käsissä ensi heinäkuussa. Pitääkin laittaa ensin Päiville kasa tilaan liittyviä kysymyksiä sähköpostilla ja tehdä vielä vierailu paikan päällä ennen kuin haaveilen enempää koristeluista.

Ehdin myös vilkaista nopeasti kattauskilpailun (Insta: @juhlakattaukset) osallistujapöydät ja löysinkin heti oman suosikkini. Mahtoikohan johtua värimaailmasta...?



Yhdentoista aikaan kokoonnuimme nauttimaan lounasta ja jutustelemaan muiden bloggareiden kanssa. Lounaasta vastasi tänä vuonna Food Camp Finland, ja miten vastasikin! Saimme nauttia todella upeista ruokalajeista. Minulle näin fiini ruoka oli ihan elämyksellistä.


Nyt kun elegantit ja hienostuneet häät ovat nousemassa oman kokemukseni mukaan rustiikkisuuden rinnalle häätrendeissä, on tällaiselle ruokailupalvelulle, kuten yritys itseään kutsuu, varmasti tilausta. Etenkin jos suunnittelee häihinsä istuvaa illallista buffetin sijasta, kannattaa kääntyä tähän suuntaan.


Meidän viihtymisestämme lounaan ajan vastasi ihana Ida-Maria, joka oli loistavan asiakaspavelun ilmentymä! Hän myös kauhisteli yllättyneenä, kun kerroimme kokemuksista, joita pitopalveluihin yhteyden ottaminen on meidän kohdallamme tuottanut.

Lounaan jälkeen jatkui messualueen kiertely. Tutustuin vain harvaan pisteeseen kunnolla, pääasiassa vain vähän katselin. Ninka Designin pisteellä ihastelin erityisesti hiuskoruja. Kunhan pukuasia etenee ja teen ehkäpä joitakin päätöksiä kampauksen suhteen, käännyn mahdollisesti heidän puoleensa hiuskoruasiassa. Voi olla, etten löydä sopivaa valmiista mallistoista, mutta toiveiden mukaan tehdyt korut onnistuvat myös heidän kauttaan.

Kävin moikkaamassa myös ihania Valo Filmsin tyttöjä Astaa, Ilonaa ja Amandaa, joista ensin mainittu vastaa meidän häidemme valokuvauksesta. Jäin kyllä taas harmittelemaan mielessäni sitä, ettei meillä oikein ole varaa ostaa heiltä myös videokuvausta, koska jostain vain on pakko tinkiä.

Törmäsin samaan ongelmaan kuin aiemminkin messuilla: Monet asiat jättävät minut vähän kylmäksi, koska nykymuoti ei vastaa omia mieltymyksiä. Näin kävi esim. kukkafirmojen pisteillä. Kaikki kimput kun ovat täynnä kaikenlaista vihreää. Ja kun minun mielestäni kukkien juju on juuri niiden värikkyydessä...

Kukkakauppa Cawellin pisteeltä
Piipahdin myös Manschett -nimisen miesten pukeutumisliikkeen pisteellä moikkaamassa nopsasti iloista asiakaspalvelijaa. Olen bongannut tämän Turussa sijaitsevan liikkeen jo aiemmin ja saanut kyseisestä paikasta todella hyvän kuvan. Hieno messupiste ja ystävällinen sekä palvelualtis asenne vakuuttivat minut siitä, että yritän saada T:n raahattua Turkuun pukuja katselemaan. Vaikka messupisteellä minulle kyllä vakuutettiin, ettei tarvitse heti tulla paikanpäälle, vaan kuvia voidaan sulholle laittaa WhatsAppilla.

Tämän jälkeen ohjelmassamme oli muotinäytöksiä, mutta jottei tämä teksti veny mahdottomaksi, pistän muotinäytöksistä ulos oman kuvapläjäyksensä myöhemmin.




Muotinäytösten jälkeen palasimme omaan bloggaritilaamme kakulle ja skumpalle. Kakun meille oli toimittanut Patisserie Teemu & Markus, joka järjesti messuilla myös Suomen suurimman hääkakkujen maistelutilaisuuden. Onneksi meille oli varattu oma kakku, sillä tuo tilaisuus oli niin suosittu, ettei edes lähelle päässyt, kun kuljin alueen ohi. Meille tehty kakku oli ilokseni gluteeniton ja maistui erinomaiselta! Pohja oli jonkinlaista porkkanakakkua ja kardemumman ansiosta toi mieleen vähän piparit ja joulun, mikä ei näin syksyllä haittaa lainkaan. Meillä meinasi olla vähän ongelmia leikkaamisen kanssa. Onneksi näissä häätapahtumissa pääsee harjoittelemaan kakunleikkausta. :D


Täytyy sanoa, että olin tällä kertaa ehkä vähän huono messuvieras. Johtui ehkä väsymyksestä. Nautin suunnattomasti muiden hääbloggaajien kanssa jutustelusta, mutta messuja kierrellessä en jaksanut keskittyä asian vaatimalla tavalla. Johtui ehkä osittain siitä, että isot palaset on meidän häidemme osalta varattu. Lupaan kuitenkin tsempata tammikuun messuilla (19.-20.1..2019), jotka ovatkin taas kaksipäiväiset. Toivottavasti saisin tuolloin vaikka sulhasen tai kaason/kaasoja kanssani kiertelemään toiseksi päiväksi ja jospa toisena päivänä pääsisin nauttimaan taas blogimiitistä.

Kiitos Love Me Do ja kaikki mukana olleet! Nyt aion hautautua sohvalle lueskelemaan uunituoretta Häät-lehden 25-vuotisjuhlanumeroa, jonka sain matkaani messuilta.



Blogimiitissä lisäkseni olivat seuraavien blogien kirjoittajat:

Kristallihäät
Enää ei voi vaihtaa
Tyttö tahtoo
From Bennet to Bingley
Häähumussa
Bride and co.
Bridelisa
Mon Rêve d'Amour
Satumaista
sekä emäntänämme Never Say Never

3 kommenttia:

  1. Se on totta, että kaiken ohjelman lomassa ehtii aina käydä osastoja liian vähän läpi, vaikka olisi vaikka mitä mielenkiintoista. Oli kiva tavata taas pikaisesti lounaan merkeissä! Kerrothan sitten myöhemmin, mistä meidän Häät-lehdessä tykkäsit tai mitä vihasit... Risut ja ruusut ovat minulle ja koko tiimille arvokkaita;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava tavata taas! Laittelen viestiä, kunhan saan lehden rauhassa luettua. Ahmin siitä jo kyllä puolet. :) Todella kauniita kuvia koko numero täynnä, ja ihan konkreettisia ideoitakin olen jo saanut!

      Poista
  2. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista