maanantai 28. elokuuta 2017

Voihan häämessut!


Siitä asti, kun sulhaseni kanssa viime keväänä päätimme, että juhlimme häitä kesällä 2019, olen odottanut pääseväni häämessuille. Odotan sitä, että pääsen tapaamaan hääammattilaisia ja ihailemaan ja räpeltämään häihin liittyviä asioita. Ja tietysti odotan saavani uusia ideoita.

Syksyllä ensimmänen häämessutapahtuma on monilta hääbloggaajilta kehuja saanut Love me do, joka järjestetään Helsingissä. Olin ajatellut, että sinne ehdottomasti haluan mennä, vaikka ehkä tämä syksyn tapahtuma ei ole se pääjuttu, vaan järjestäjillä on kai alkuvuodesta isommat, kaksipäiväiset messut. Lokakuun alun tapahtuma kuitenkin osuu ajankohdallisesti hyvin, kun vielä juuri mitään ei ole tarvinnut päättää tai varata, joten messuista on mahdollista oikeasti saada paljon irti.

Mutta voihan! Tietysti tuo 7.10., jolloin häämessut järjestetään, on minulla syksyn ainoa lauantaityöpäivä. Mikä tuuri! Tapahtumasta ei vielä ole paljoa tietoa, joten en tiedä, mihin kellonaikaan messut loppuvat. Pelkään kuitenkin pahoin, että kun työpäiväni päättyy klo 15, on jo turhan myöhäistä pyyhältää Kaapelitehtaalle.

No, eipä voi mitään. Täytyy vain tyytyä käymään sitten alkuvuodesta järjestettävissä tapahtumissa.

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Jotain keltaista Instagramissa!


Muutamat hääbloggarit, joiden blogeja seuraan, ovat perustaneet blogilleen Instagram-tilin. Itsekin ajattelin jo blogia perustaessani, että Instagram olisi kiva lisä blogilleni. Totesin kuitenkin, ettei minulla ole vielä sillä tavalla kuvattavaa, ja päätin lykätä Insta-tilin perustamista. Vieläkään en ole ihan varma, kuinka paljon kuvia suunnittelun tässä vaiheessa tulee.

Päätin kuitenkin, että hääaiheisen tilin perustaminen on ajankohtaista. Saanpahan tuon tilin kautta ainakin keskitetysti seurattua kaikkia hääaiheisia julkaisuja. Eli seuraahan kuvallisia terveisiäni Instagramissa: @jotainkeltaista.


Missä mennään?

Olen taas viime aikoina kirjoitellut paljon tekstejä siitä, mistä haaveilen, mitä mieltä olen erilaisista asioista ym., mutta en konkreettisesti hääjärjestelyistämme. Tämä johtuu siitä, että järjestelyiden suhteen junnataan edelleen vähän paikallaan.

Töiden alkaminen vei ajatukset joksikin aikaa pois hääjärjestelyistä. Viime viikolla oli tarkoitus katsastaa vielä pari hääpaikkaa, jotka listallani ovat potentiaalisia vaihtoehtoja. Sekä sulhaseni auto että moottoripyörä ovat kuitenkin olleet telakalla korjauksen tarpeessa, joten päätimme lykätä viimeisten paikkojen katselmuksia siihen asti, että saamme jommankumman moottoriajoneuvon käyttöömme.

Toivon, että tiistaina pääsisimme katsomaan juhlapaikoista toista, jos puoliso saa prätkän huomenna ajokuntoon. Voisin myös soitella toiseen paikkaan ja sopia tutustumisen sinne. Sitten olisikin edessä vaikeita päätöksiä. Puoliso tänä aamuna totesi, ettei mikään näkemistämme juhlapaikoista ole sykähdyttänyt häntä erityisesti. Hänellä tosin ei ole samanlaista mielikuvitusta koristelun ym. suhteen. Toivon, että jäljellä olevista parista paikasta löytyisi jokin aiempia houkuttavampi ratkaisu. Jos ei, täytyy alkaa laatia jotakin plus-miinus -listaa tai pohtia, pitääkö kriteereitä paikan suhteen muuttaa: käytännössä nostaa hintaa, jonka suostumme paikasta maksamaan tai tinkiä sijainnista.

Kunhan juhlapaikka saadaan varattua, voin alkaa kunnolla pohtia sen koristelua. Lisäksi voisin alkaa tutkia todenteolla pitopalveluita ja miettiä ruokaa, jota häissämme tarjoamme. Valokuvaaja on sellainen asia, jota voisin alkaa kartoittaa jo nyt, mutta jotenkin en ole osannut tarttua tähän asiaan. Ehkä se johtuu siitä, etten oikein tiedä, mitä valokuvaajalta haluamme. Täytynee ottaa tässä kohta pieni Instagram-tuokio ja etsiä pääkaupunkiseudulla toimivia valokuvaajia, josko sieltä joku ponnahtaisi esiin.

tiistai 22. elokuuta 2017

Hääperinteistä

Häihin liittyy valtavasti erilaisia perinteitä. Naimisiin.info:n nettisivuilla on kattava tietopaketti hääperinteisiin liittyen. Se kannattaa kahlata läpi, jos kaipaa ideoita tai haluaa vain tietoa siitä, mistä mikäkin perinne on saanut alkunsa.

Itselleni tutuimpia hääperinteitä ovat morsiamen saatto alttarille isän toimesta, kimpun, sukkanauhan ja riisin (tai nykyaikaisempien ja lintuturvallisten korvikkeiden) heitto, jotain sinistä..., hääkakun leikkaus, häävalssi sekä morsiamen ryöstö. Nämä varmaan tulevat monille muillekin mieleen, kun hääperinteistä puhutaan.

Mitä näistä perinteistä aiomme kunnioittaa omissa häissämme?

Morsiamen saatto alttarille isän toimesta
Haluan ehdottomasti, että isäni saattaa minut tulevan aviomieheni luokse. Alttaria sen sijaan häissämme ei nähdä, sillä kuten olen kertonut, menemme naimisiin siviilivihkimisellä. Jotkut ajattelevat, että alttarille saattaminen on vanhahtava perinne, jossa nainen luovutetaan yhden miehen omaisuudesta tai huolellettavuudesta toiselle. Itse en näe asiaa näin enkä usko elämäni miestenkään tätä ajattelevan. Minulle vain on tärkeää, että isäni on tässä perinteisessä roolissa omana tärkeänä päivänäni.

Kimpun ja sukkanauhan heitto
Tämän perinteen kohdalla minulla ei ole suurtakaan intohimoa suuntaan taikka toiseen, emmekä ole keskustelleet sulhasen kanssa, mitä aiomme tehdä. Toisaalta kimpun ja sukkanauhan heitto on ihan hauska perinne, mutta ehkä kuitenkin jo hieman väljähtänyt... Hyvä ystäväni lahjoitti oman kimppunsa ennalta valitsemalleen henkilölle heittämisen sijaan. Tällä tavalla hän halusi osoittaa uuden kälynsä tärkeyden elämässään. Toisen ystäväni häissä taas sattui ohjelman juontajalle moka, jonka seurauksena morsian heitti sukkanauhan ja sulhanen kimpun, mikä olikin oikeastaan tosi hauskaa! Olipa vaan vuosien kimpunmetsästyksen jälkeen hankalaa arvioida, mihin sukkanauha lentää. ;)


Riisin heitto
Riisi on jo monissa häissä jäänyt pois heitettävien aineiden listalta ihan kirkkojen ja kaupunkien ohjeistusten johdosta. (Linnut ilmeisesti eivät oikein siedä riisiä elimistössään.) Niiden sijaan kirkon ovella tervehditään tuoretta avioparia nykyään mm. saippuakuplia puhaltamalla, kukkien terälehtiä heittelemällä, erilaisia huiskuja heiluttamalla ja varmasti muillakin mielikuvituksellisilla tavoilla. Meille tällaista tervehtimistä ei välttämättä tule aivan tilaisuuden luonteen vuoksi: Emme todennäköisesti tule "ulostautumaan" erityisesti mistään, kun kirkko-osuutta ei ole. Voisi kuitenkin olla kiva jollakin tapaa näyttäytyä ensimmäistä kertaa avioparina, ja siihen saattaisi sopia joku vieraiden tervehdys. Juhlapaikka varmasti vaikuttaa tähän asiaan paljon. Jos tulee hyviä ideoita, niin vinkata saa!

Jotain uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä
Tämä tuntuu olevan sellainen perinne, josta harva morsian luopuu. Eli se, että morsiamella tulee hääpäivänään olla jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja jotakin sinistä. Enköhän minäkin näitä asioita tule itselleni haalimaan. Inohttaisi ajatella, että avioliitto kaatuu siihen...

Hääkakun leikkaus
Hääkakku on perinteisesti leikattu tuoreen avioparin toimesta yhdessä. Samalla kisaillaan siitä, kumpi perheessä määrää kaapin paikan, polkaisemalla jalkapohja lattiaan mahdollisimman nopeasti kakkulapion kolahdettua alustaan (ei siis tallota puolison varpaita, kuten jotkut ilmeisesti luulevat). Itse en tästä perinteestä niin perusta. Meillä tiedetään, kumpi kaapin paikan määrää: Molemmat luulevat olevansa itse se henkilö. Ehkä on siis parempi pitää tämä illuusio yllä. ;) Jos sulhaseni tämän perinteen kuitenkin haluaa säilyttää, ei se minua kauheasti haittaakaan.

Häävalssi
Häävalssin haluan sulhaseni kanssa tanssia. Ja todennäköisesti ihan oikeana valssina eikä mitään uudenaikaista häätanssia. Minulla ei siis ole mitään sitä vastaan, että muut hylkäävät valssin jonkin muun tanssilajin tieltä, mutta itse jotenkin haluan sen valssin. Sitä, minkä valssin tahtiin ensimmäisen aviotanssimme keinumme, ei vielä ole päätetty.

Morsiamen ryöstö
Morsiamen ryöstö tuntuu olevan monille morsiamille sellainen ehdoton ei. Minä kuitenkin vähän haluaisin tulla ryöstetyksi. :D Minulla on myös pieni idea siitä, millä tavoin palaan sulhoni luokse, mutta siitä lisää joskus toiste... Perinteisesti sulhasen on suoritettava jokin tehtävä, jolla hän saa tuoreen rouvansa takaisin. Itse näkisin, että olisi kiva, jos tehtävä olisi sellainen, jossa sulhanen saisi loistaa eikä mikään nolo tai sulhaselle vaikea juttu.

Tällaisia ajatuksia siis tutuimmista hääperinteistä. Onko teillä samanlaisia ajatuksia vai eroaako jossakin asiassa mielipide vahvasti?

maanantai 21. elokuuta 2017

Häämatkahaaveilua, osa 3


Olen aiemmin raottanut haavemaailmani verhoja ideoimalla häämatkaa suuntautuvatksi joko Havaijille tai Galapagokselle. Yksi vaihtoehto voisi olla Malediivit, joka onkin suosittu kohde juuri häämatkalle.

Malediivit olisi meille siinä mielessä erinomainen kohde, että siellä on upeita valkoisia hiekkarantoja ja turkoosia vettä, joista nautimme lomillamme suunnattomasti. Lisäksi vedenalainen elämä on ilmeisesti runsasta, joten sukellus ja snorklaus olisi melko varmasti ikimuistoista. Malediiveilla voi myös surffata, joten tekemistä riittäisi rantatuolissa lekottelun lisäksi.

Loma Malediiveilla poikkeaisi luultavasti aiemmin tekemistämme matkoista: Emme ole ikinä olleet all-inclusive -hotellissa, mutta ilmeisesti Malediiveilla kannattaisi majoittua sellaiseen, kun kyseessä on niinkin spesiaali tilanne kuin häämatka. Yleensä olemme lomailleet mieluummin pitkään pienellä budjetilla.

Malediivit olisi kuitenkin ilmeisesti melko kallis kohde. Täältä luin, että keskihintainen, ei erikoinen hotelli maksaa 200€/yö. Hyvät, all-inclusive -paikat olisivat sitten vielä kalliimpia. Aika hurjaa mielestäni! Tuolla ei siis todennäköisesti jo häihin huvenneella rahavarannollamme pitkään oleskeltaisi. Kohteena Malediivit voisi kuitenkin ehkäpä yhdistää johonkin toiseen: esim. Sri Lankalta kai lennetään sinne paljon. Voisimme siis viipyä vaikkapa viikon hieman pienemmällä budjetilla Sri Lankalla ja jatkaa toiseksi viikoksi luksustelemaan Malediiveille. Tai sitten pitää vain tyytyä vähän lyhyempään reissuun häämatkan kohdalla.


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Voiko häitä juhlia ilman bändiä?

Itselleni musiikki on elämän aikana ollut hyvinkin tärkeä asia, ja nykyään meillä kotona pauhaa välillä tuntikausia Spotify. Musiikki näyttelee myös häissä tärkeää osaa ja on merkittävä tekijä tunnelman luomisessa.

Hyvin monissa häissä soittaa jokin bändi. Olen sitä mieltä, että suomalaiset hääbändit ovat erittäin tasokkaita, ainakin sen perusteella, mitä olen itse kuullut ja nähnyt. Tästä huolimatta olemme sulhasen kanssa tulleet siihen tulokseen, että omissa häissämme ei soita bändiä.

Syitä on oikeastaan kaksi: Toinen on se ikuinen raha. En ole tehnyt tarkempaa selvitystä, mitä bändin palkkaaminen maksaisi, mutta minulla on sellainen tuntuma, että jossakin tonnin kieppeillä liikutaan. Voi olla, että halvemmallakin bändin saisi, ja aina voi tietysti kikkailla settejen sekä soittajien määrällä. Joka tapauksessa kuluerä on sellainen, että mielellämme sen säästämme.

Varsinkin kun on se toinen syy: Olemme olleet muutamissa häissä, joissa bändi on ollut hyvä, mutta alkanut soittaa liian aikaisin tai muuten vain ei ole oma tanssijalka vipattanut. Häissä on kuitenkin mukava myös jutella, ja ajoittain bändi on ollut esteenä sille: Musiikki on ollut liian kovalla tai on vain tullut tyhmä olo, kun emme ole olleet tanssimassa. On tullut jopa syyllinen olo siitä, ettei ole nauttimassa tanssilattialla yhtyeen soitosta. Joskus bändi itsekin on tuottanut tätä syyllisyyttä rohkaistessaan juhlakansaa tanssimaan.

Totesimme siis, että me jätämme bändin hankkimatta, vaikka osa vieraista sitä saattaisi vähän kaivata. Toinen vaihtoehto olisi hankkia hyvä DJ. Tähänkään ajatukseen tuskin tartumme. Vaikka hyvä DJ varmasti osaisi lukea juhlakansan mielialaa biisejä valitessaan, emme silti pidä DJ:n hankkimista niin tärkeänä.




Tulemme siis luottamaan Spotify-soittolistoihin. Meillä kuitenkin on melko hyvä käsitys siitä, mikä ystäviämme tanssittaa. Soittolistoja eri tilanteisiin pitää alkaa koota jo hyvissä ajoin. Täysin ilman live-musiikkia häissämme ei tulla olemaan, mutta tästä lisää myöhemmin. ;)


Mitä mieltä olette: Voiko häitä juhlia ilman bändiä?

lauantai 12. elokuuta 2017

Häämatkahaaveilua, osa 2

Ensimmäisessä häämatkaa koskevassa tekstissä kerroin ideastani suunnata häämatka Havaijille tulivuorten ja surfauksen perässä. Tällä kertaa kerron haavekohteesta, johon olemme puolisoni kanssa halunneet jo vuosikausia matkustaa, mutta raha on ollut esteenä. Kyseessä ovat Galapagos-saaret, jonne meitä vetää paitsi niiden eksoottinen maanpäällinen luonto myös vedenalainen maailma. Olemme jo kohta vuosikymmenen verran harrastaneet laitesukellusta, joten Galapagos-saaret olisivat ihanteellinen häämatkakohde eksoottisuudessaan ja ainutkertaisuudessaan.


Galapagos koostuu yhteensä noin paristakymmenestä saaresta ja kymmenistä pienemmistä luodoista, jotka sijaitsevat noin tuhannen kilometrin päästä Etelä-Amerikan mantereelta. Saariryhmä kuuluu Ecuadorille. Galapagos-saarethan ovat tunnettuja Charles Darwinin tutkimuksista ja eksoottisesta eläinkattauksestaan.

Sukeltajille Galapagos-saaret ovat unelmakohde, sillä erilaisia eläimiä on vaikka millä mitalla ja kuten maalta, myös merestä löytyy eläinlajeja, joita ei voi nähdä missään muualla maailmassa. Käsittääkseni eläimistö on myös hyvin runsasta, ja koska saariryhmä sijaitsee kaukana merellä, on siellä mahdollista nähdä isompiakin merieläimiä, kuten erilaisia haita, delfiinejä ja valaita.

Tämä kaveri tuli vastaan Filippiineillä.
Vaikka Galapagos on vierailulistamme kärjessä, emme vielä ole päässeet kyseiseen paikkaan. Esteenä on ollut pääasiassa raha. Saaret sijaitsevat kaukana Suomesta ja mantereesta, mikä tietysti aiheuttaa korkeita matkustuskuluja. Tämän lisäksi saarten parhaat sukelluspaikat sijaitsevat niin kaukana saarista, joilla voi yöpyä, ettei sukellusreissuja voi tehdä muutoin kuin ns. liveaboard-venereissuilla, mikä tarkoittaa sitä, että osallistujat asuvat veneessä ja tekevät sukelluksia veneestä pitkin päivää. Tämä taas ei ole halvinta mahdollista huvia, vaan muutaman päivän venereissuista saa pulittaa useita satoja euroja, luksusluokan paatissa puhutaan varmaan reilusta tonnista.

Teimme Filippiineillä neljän päivän sukellusreissun.
Galapagos-saaret olisivat kuitenkin siinä mielessä sopiva häämatkakohde, että reissu olisi taatusti ikimuistoinen. Häämatkaan myös voisi hyvällä omallatunnolla pistää vähän tavallista enemmän rahaa. Toinen juttu on sitten se, onko sitä rahaa kaikkien muiden hääkulujen jälkeen...

tiistai 8. elokuuta 2017

Töiden alku

Syksy on tullut. Ainakin näin opettajan näkökulmasta. Tänään aloitan virallisesti työt puolen vuoden lomailun jälkeen. Töissä on tullut kuitenkin oltua jo pari päivää ja sitäkin ennen oli koulutusta. Aloitan syksyn ekaluokkalaisten kanssa, joten kiirettä tulee pitämään.

Voikin olla, että täällä blogini puolella on pientä hiljaisuutta, vaikka hääjuttujen miettiminen tuo mukavaa vaihtelua työasioiden pähkäilylle. Kiire on kuitenkin varmasti kova. Yritän kuitenkin pitää blogini hengissä siten, ettei liiallisia taukoja tule.

Edellisessä tekstissäni kirjoittelin palavasta halusta päästä tekemään jotakin konkreettista häiden eteen. Olen saanut noita mielihaluja vähän paikattua sillä, että töiden puolesta askartelua riittää: Mm. reilun sadan pikkukalan leikkaaminen ja kalenterin ym. askartelu ovat pitäneet minut kiireisenä. Luvassa on vielä vaikka mitä kanan ompelusta kirjaintaulujen laminointiin.

tiistai 1. elokuuta 2017

Kun tekisi mieli tehdä

Hääjärjestelymme junnaavat paikoillaan. Kesälomailu eri puolilla Suomea on tuonut vähän taukoa hääpaikkojen katselmuksiin. Jäljellä olisi vielä muutama paikka, joita haluamme käydä katsomassa ja sen jälkeen pitäisi alkaa tehdä hankalia päätöksiä. Seuraava visiitti on sovittu ylihuomiselle.

Minä seurailen ahkerasti muiden parien hääjärjestelyjä blogien kautta.  Muiden ostoksia ja askarteluja ihaillessa tuntuu, että olisi mahtavaa päästä jo tekemään jotakin konkreettista. Vielä en kuitenkaan ole oikein uskaltanut, sillä häidenviettopaikka määrittelee niin monta tekijää. Minulla on paikoista pari suosikkia, ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia. On siis turha ruveta vielä oikeasti pohtimaan, millaiset pöytäkoristeet tai vessakorit meille tulee.

Kutsuja voisin periaatteessa jo suunnitella, ja ideoita meillä onkin. Kutsumme tulevat todennäköisesti olemaan yksi häiden projekteista, jonka toteutamme sulhasen kanssa yhdessä, koska osa niistä on selkeästi enemmän hänen alaansa. Sulhasella taas ei oikein ole ollut aikaa tai kiinnostusta ruveta kutsuja vielä suunnittelemaan. Onhan tässä aikaa.

Ja niinhän tässä onkin. Aikaa häihimme on suunnitelmien mukaan lähes kaksi vuotta, joten hoppua minkään asioiden (ei edes sen hääpaikan) suhteen ei vielä ole. Mutta kun morsian on niin innoissaan ja malttamaton. Mutta ei silti oikein osaa tarttua mihinkään...

Onko muilla samanlaisia fiiliksiä?