Häävalssi

Olen lukenut monta koskettavaa tarinaa häävalssista yhtenä illan kohokohtana. Meillä häävalssi ei mennyt ihan niinkuin Strömsöössä, mutta en vaihtaisi sitä poiskaan. Alusta pitäen olimme jostain syystä vanhoillisesti sillä kannalla, että tanssimme nimenomaan valssin. Mikään koreografioitu häätanssi ei olisi sopinut meille ollenkaan.

Häävalssiksemme olimme yhdessä valinneet John Denverin Annie's Song -kappaleen. Olimme kuitenkin molemmat sitä mieltä, että olisi kiva, jos häävalssimme olisi suomenkielinen. Kyseisestä kappaleesta on melko tunnettukin suomennettu versio: Olet mun kaikuluotain, jonka on kääntänyt Hector ja esittänyt mm. Freeman ja Ville Valo. Minusta tuo suomennos on luotaantyöntävä enkä kerta kaikkiaan voinut kuvitella, että häävalssimme laulettaisiin noilla sanoilla.

Mitä siis tekee tee se itse -nainen? No, suomentaa sanat itse. Koska tokihan minä nyt Hectoria paremmat sanat saan aikaiseksi. :D Olimme pyytäneet, että erästä miespuolista ystäväämme laulamaan kappaleen ja hän lupautui etenkin kuultuaan, mikä kappale meillä oli toiveissa. Hän oli saman tien soittanut sulhaselleni kappaleestaan äänittämänsä version ja sanonut, että tämä on yksi hänen suosikeistaan.

Lähestyin sitten tätä laulajaystäväämme sanoitusideallani ja artisti itse vielä muokkasi sanoja vähän, mihin olin antanut hänelle täydet valtuudet. Tämän osuuden kuitenkin jätimme sulhaselta pimentoon. Hän oli kyllä vähän keskustellut ystävän kanssa, että jos osa kappaleesta tulisi suomeksi, mutta muisti kysellä minulta asiasta vasta hääviikolla. Sanoin, että olemme sopineet asiasta.

Sitten itse hääpäivään. Mehän emme olleet sitten ehtineet harjoitella häävalssia yhtään. Toki olemme vuosien varrella ehtineet valssin jos toisenkin valssata ystävien häissä ym., mutta olisi sitä jonkun harjoituksen ennen häitäkin voinut pitää... Ystävämme versio kappaleesta oli vieläpä melko nopea (mikä toimi musiikillisesti erinomaisesti), joten häävalssimme oli melkoisen koomista tärväämistä. Katsoin äsken videolta tanssimme, ja meidän ilmeemme vaihtelivat kauhunsekaisen ja huvittuneen välillä, kunnes lopuksi aloimme repeillä totaalisesti. Hauskaa meillä oli kyllä! Ja niin oli yleisölläkin. Päättyi valssimme sentään komeaan taivutukseen.

Eli taas sarjassamme vinkkivitosia: Harjoitelkaa häätanssia, edes kerran!

Häävalssin jälkeen tanssittiin vielä pari valssia. Minä tanssin isäni kanssa ja T. äitini. Menimme muistaakseni jotenkin sekaisin niin, ettei sulhanen tanssinut ollenkaan oman äitinsä kanssa, mutta onneksi tämä saatiin korjattua sitten sukujuhlissa. Toisena valssina soi YUP:n Valssi tanssitaidottomille, joka etenkin hieman epäonnistuneen häävalssimme jälkeen sopi tilanteeseen kuin nenä päähän. Enempää valsseja emme olleet tajunneet valita ja bestman joutuikin ikävään tilanteeseen eli valitsemaan umpimähkään jonkun valssin soitettavaksi Spotifysta. Koko valssihommaan olisi voinut siis panostaa vähän enemmän.

Alla vielä meidän suomennoksemme:

Sua rakastaa anna

Sä täytät mun maailmain kuin kesäinen yö vain,

niinkuin keväiset vuoret, syksyn sateinen maa,

lailla talvisen myrskyn, läpi virtaavan meren.

Sä täytät mun maailmain, sen teethän sä ain.

Sua rakastaa saanhan, kunnes kuoleman kohtaan.

Voisin hukkua nauruus, käsilles’ nukahtaa.

Saanhan sylissäs olla, mä en lähde sun luota.

Sua rakastaa anna ja rakasta mua.

Sä täytät mun maailmain kuin kesäinen yö vain,

niinkuin keväiset vuoret, syksyn sateinen maa,

lailla talvisen myrskyn, läpi virtaavan meren.

Sä täytät mun maailmain, sen teethän sä ain.

Tekstin kuvat: Valo Films