Minulla on kaaso!

Siskon kanssa mökillä joskus 90-luvun puolivälissä.

Kaasoajatuksistani kirjoittelin jo aikoja sitten. Olin kuitenkin ajatellut pyytää kaasoja vasta sitten, kun hääpaikka ja sen myötä hääpäivä on päätetty. Tämä prosessi kuitenkin kestää ja kestää, joten en enää malttanut olla kysymättä siskoani kaasoksi.

Vegaaniruokien äärellä siskoni
suostui kaasokseni. :)

Minulla on ollut koko viikon syysloma. Teimme siskoni Oonan kanssa kahden päivän reissun Tallinnaan tiistaista torstaihin. Tiistaina lounaalla puhe kääntyi hääasioihin, joten minusta tuntui siltä, että nyt on oikea aika kysyä siskoani kaason pestiin.

Nykyään monet tuntuvat "kosivan" kaasojaan mielikuvituksellisilla tavoilla ja liittävän yleensä tähän jonkinlaisen lahjan. Olen ihastuksella näitä ideoita katsellut, mutta jotenkin se ei tuntunut omalta tavalta, vaan minulla olisi ollut jotenkin teennäinen olo. Siksipä kysyinkin ihan vaan suoraan siskoltani, joka oli todennut, ettei oma hääsuunnittelu ole vielä ajankohtaista, että kiinnostaisiko hääsuunnittelu noin kaason roolissa.

Säikähdin ensin, että siskoni ei halua kaasoksi, sillä hänen ilmeensä meni kärsivän näköiseksi, mutta kyse olikin vain meikäläisille tyypillisestä liikutuksesta. Sisko suostui ilomielin ja tunnusti ihan vähän jopa pyyntöä toivoneensa.

Vaikka en osannut heti tuoreelle kaasolle ladella tehtävälistaa, johon toivon hänen uppoutuvan, on siskoni ottanut roolinsa tosissaan. Ensitöikseen hän kahlasi koko blogini läpi, sillä en ole tästä tutuilleni mitään numeroa pitänyt. Tänään luulin puhelimeni seonneen totaalisesti, kun se yhtäkkiä pingahteli viestimerkkiääntä toisensa perään. Oona se vain oli, joka lähetteli ideakuvia värikkäistä hääkoristeluista. :D

Häävalssia on jo harjoiteltu.

Olen oikein onnellinen valinnastani!