Kutsukokeilua

Jo vuosi sitten tein ensimmäisiä kokeiluja kutsujemme suhteen. Kokeilu ei ollut aivan onnistunut, mutta idea kutsujen suhteen ei ole muuttunut. Tai ehkä on...

Sunnuntaina päätinkin kokeilla kutsupohjan maalaamista vesiväreillä uudemman kerran. Tällä kertaa lopputuloksesta tulikin paljon parempi! Katsoin pohjalle opetusvideon liukuvärjäyksen maalaamisesta. Sainkin pari hyvää kikkaa käyttööni, mikä mahdollisti viimekertaista paremman lopputuloksen.

Olen melko varma, että näin toteutamme kutsujemme pohjan. Tuohon päälle tulisi sitten valkoisesta paperista/kartongista laserleikkurilla tehty pitsinen kuviointi, jossa näkyisivät nimemme sekä hääpäivä. Tai no, on minulla tosiaan toinenkin idea, jonka työläyttä ja ulkonäköä pitääkin testata tässä.

Tuo maalatun pohjan ja tietysti koko kortinkin voisi painattaa, mutta minusta nimenomaan tuo vesivärien luoma pinta tuo ihan omanlaisensa elävyyden korttiin. Lisäksi jokaisesta kortista tulee uniikki. Aion siis ihan omin pikku kätösin maalata jokaisen kutsun pohjan. Onneksi hommaa ei vie montaakaan minuuttia kutsua kohden.

Seuraavaksi pitäisi sitten löytää jokin hyvä valmis kuviointi, jonka avulla lähdemme laserleikattua päällyspaperia toteuttamaan. Joudun myös ottamaan jonkin uuden tietokoneohjelman haltuun, jotta saan laserleikkurin vaatiman vektorikuvan toteutettua omilla nimillämme. Tai sitten sulhanen toimii pääarkkitehtinä kutsujen tässä osassa. Tai sitten päädymme siihen toiseen ideaan, joka kyllä yhdistyisi kivasti kaavailemiini kaitaliinoihin.

Meillä on ollut vähän keskustelua siitä, tuleeko kutsusta yksin- vai kaksinkertainen eli tuleeko siihen taitos. Itse jotenkin pidän juhlavampina sellaista taitettavaa korttia, mutta sulhasen argumentit siitä, että siinä on turhaa kartonkia ja taittamaton pysyy paremmin esim. jääkaapin ovessa, ovat ihan päteviä. Luulen, että päädymme siis siihen, että kutsussa on tuo kuvailemani puoli ja takapuolella varsinainen kutsuteksti. Lisäksi tulee joko paperinen hääinfo tai hääsivusto, jolta lisätiedot löytyvät.