Koristelut häissämme

Kaikki tekstin kuvat jälleen Valo Filmsin käsialaa.

Nyt kun olen esitellyt meidän ulkonäkömme sekä potrettikuvat, voimme siirtyä juhlatilamme koristeluun. Häidemme väriteema ei solahtanut aivan valtavirtaan ja veikkaampa, että kuvaillessani ideaani häidemme teemaväreistä blogin puolella, osa odotti kauhulla sirkus- tai sateenkaarihäitä. Myös itse vähän jännitin, sopivatko värit hyvin yhteen niin, ettei tunnelma ole levoton. Halusin, että kokonaisuus on kuitenkin kaunis ja tasapainoinen. Mielestäni onnistuimme erinomaisesti.

Tämä Oona-kaason taiteilema kyltti
toivotti vieraamme ulkona tervetulleiksi.

Ei ilmeisesti ole ihan tavatonta, että koristeiden riittävyys ja yhteensopivuus alkaa epäilyttää ihan viime metreillä. Minäkin mietin hääviikolla, että eihän meillä lopulta ihan hirveästi niitä koristeita ole. Jäisikö juhlatila ihan kolkoksi?

Juhlapaikkamme Ravintola Keilaniemi koostui koristelun kannalta kolmesta eri tilasta. Isosta ja korkeasta aulasta, matalammasta ravintolaosasta sekä isosta terassista. Aulatilan näyttävimmät elementit olivat isot kattovanteet, jotka ripustettiin roikkumaan aulan yli kulkevasta sillasta. Vanteet olivat melkoinen käsityöprojekti, mutta kyllä se näpertäminen oli vaivan arvoista. Ne olivat upeat! Vanteita oli neljä: yksi isompi ja kolme pienempää. Kokoero johtui ihan inhimillisestä virheestä, kun T. osti ensin yhden vanteen kokeeksi ja muisti koon väärin ostaessaan lisävanteita.

Vanteet on tehty siis ihan hulahula-vanteista, joiden ympärille on kieputettu silkkinauhaa. Ison Omenan kirjaston laserleikkurilla vietin tuntikausia leikaten erivärisiä perhosia kahdessa koossa. Perhoset olin pujotellut ja solminut erimittaisiin siimoihin. Siimat tietysti sotkeutuivat jo säilytyksen aikana, kun niitä piti aina välillä korjata siivouksen tieltä sekä vähän lisää kuljetuksen aikana. Ihan kaikkea emme kovasta yrityksestä huolimatta saaneet selvitettyä, mutta ei se haitannut.

Juhlatilaa koristivat myös lähes identtiset
pehmoleluapinamme. Toinen on T:n, toinen
minun, molemmat lapsuudessa saatu.

Vihkimisen jälkeen upea vihkikaaremme siirrettiin aulatilaan vieraskirjamme viereen. Tämän kaaren sisällä vieraamme pystyivät ottamaan polaroid-kuvia. Vihkikaaremme oli toinen paljon työtä vaatinut, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen osa koristelua. Se kruunaa vihkikuvamme ihanasti ja toimi myöhemmin sisällä loistavasti valokuvataustana. Vihkikaaremme on tosiaan tehty liimaamalla silkkipaperikukkia (ohje täällä) pahvikehykseen, joka vihkimisen ajan oli kiinnitetty Keilaniemen omaan vähän perinteisempään rautakehikkoiseen vihkikaareen. Kurkkaa tekstini vihkimisestä, jos haluat nähdä enemmän kuvia vihkikaarestamme.

Aulaan katettiin myös buffetpöytä. Sen ja lahjapöytämme koristeina oli erikokoisia pyöreitä maljakoita, joissa kellui gerberoita. Nämä olivat ainoat ostetut kukat häihimme. Muista kukista kerronkin tarkemmin ensi kerralla.

Ravintolaosassa näkyvimmät koristeluelementit olivat värikkäät riisipaperipallot, joita roikkui katosta. Ne olimme tilanneet AliExpressiltä. Pallot tekivät juhlatilasta todella kivan näköisen! Niiden ripustaminenkaan ei ollut hankalaa sulhasen älyn ja Keilaniemen reikäisten kattopaneelien ansiosta.

Samaa väriteemaa jatkoivat myös servetit, jotka ostin Ison Omenan Juhlamaailmasta. Niiden lisäksi valtavaa koristemäärää ei pöytiin tarvittu. Upeat paikkamerkkimme vaativat oman tekstinsä, mutta niiden lisäksi pöydissä oli kukkia. Lisäksi päätimme vielä perjantaina levitellä kattovanteista jääneet paperiperhoset pöytiin. Tämä oli hyvä idea ja toi lisää yhtenäisyyttä aulan ja ravintolaosan koristeluun. Lisäksi perhoset pääsivät juhlan aikana koristamaan myös häävieraitamme, mikä oli mahtavaa!

Terassille emme suunnitelleet sen kummempaa koristusta vaan upea maisema sai olla oma koristeensa. Ravintolan ulkokukkaistutukset sopivat hyvin väreihimme ja lisäksi ulkopöytiin vietiin kukkia.

Juhlatilan koristelu onnistui mielestäni uskomattoman hyvin! Koristeita oli juuri sopivasti ja ne sopivat hyvin yhteen, vaikka lopullisesti kokonaisuutta pääsi hahmottamaan vasta perjantai-iltana. Koristelu vaati paljon töitä sekä meiltä että kaasoilta ja bestmaneilta, joten suurkiitokset vielä heille.

Aulassa pyöri myös isossa telkkarissa valokuvashow meistä.

Ensi kerralla asiaa monia kiinnostaneesta kukkienkasvatusprojektista...

P.S. Töiden puolesta on ollut aika raskas viikko. Koneen ääreen istahtaessani pohdin, jaksaisinko kirjoittaa mitään, mutta kun rupesin selailemaan hääkuvia, tuli taas innostunut, energinen ja onnellinen olo. Hääterapiaa... :D