Kirjoitin jo aiemmin tarpeestani laihduttaa ennen häitä (ja ihan muutenkin terveyden ja itsetunnon kannalta). Laitoinpa itselleni pienen haasteenkin hääpuvun teettämiseen liittyen. Aiemman tekstini aiheesta löydät täältä. Teksti sai ennätysmäisen paljon lukijoita, joten ilmeisesti aihe on kiinnostava.
Nyt on aika siirtyä tuumasta toimeen. Laihdutusyrityksiä minulla on tosiaan takana jo useita. Tälläkin kertaa tarvitsin kuitenkin pienen henkisen valmistautumisajan ennen elintapojeni korjausta. Viime viikolla olenkin nauttinut vielä irtokarkeista, viinistä ja rasvaisista juustoista ilman omantunnontuskia. Jotkut asiantuntijat sanovat, että tällainen on ihan tyhmää: Muutokset pitäisi tehdä niin, ettei tunnu joutuvansa luopumaan mistään.
Höpö höpö, sanon minä. Tällainen ajattelumalli sopii varmasti, jos ruokasuhde on suhteellisen kunnossa. Itse kuitenkin koen, että joudun luopumaan valtavista irtsaripusseista ja jätskiövereistä kapeamman uuman toivossa. Eikä kukaan voi tulla minulle sanomaan, että kyllä minä niistä saan nauttia, vaikka laihtua yritänkin. En ole jättämässä herkuttelua kokonaan, mutta kohtuullinen nauttiminen on minulle äärimmäisen hankalaa.
Mitä siis aion tehdä? Ensimmäinen askel on irrottautua sokerikoukusta, johon olen valitettavasti itseni kesäkuun aikana päästänyt lipsumaan. Aseenani taistelussa sokeria vastaan minulla on säännöllinen ruokarytmi runsaine annoksineen. Alussa punnitsenkin ruokani ainakin osittain saadakseni varmistuksen sille, että syön tarpeeksi. Kunhan saan varmistettua, että en sorru hölmöihin ratkaisuihin liian vähän syömisen vuoksi, alkaa sitten ruokavalion tarkempi tutkiminen.
Toinen laihtumista tukeva tekijä on sitten liikunta. Laihdutuksessa merkittävämpi tekijä on ruokavalio, vaikka jenkkien Suurin pudottaja -ohjelma antaakin asiasta erilaisen kuvan. Liikunnan merkitystä ei kuitenkaan pidä täysin unohtaa. Itselleni liikunta on nimenomaan henkiseltä kannalta todella tärkeää. Vaikka en liikunnalla merkittävää määrää kaloreita karistaisikaan, vaikuttaa liikunta siten, ettei sen jälkeen tee mieli epäterveellistä ruokaa. Liikunta myös todistetusti kohottaa itsetuntoa, ja monesti sitä huomaakin katsovansa itseään ihan uusin silmin kunnon hikilenkin tai -jumpan jälkeen, vaikka varmasti muutos ei vielä oikeasti kropassa näy.
Tänään alankin siis liikkua taas viime viikkoja ahkerammin. Ihan jo kroppani huutaa sitä, sillä selkäni sekä niska-hartiaseutuni ovat olleet viimeiset pari viikkoa tosi jumissa ja kipeät. Minulla on jäsenyys Fressille, joten tulen käymään siellä jumpissa ja salilla. Lisäksi hyödynnän läheistä maauimalaa, jossa uin ja vesijuoksen mielelläni etenkin auringonpaisteella. Kävely ja pikkuhiljaa myös vauhdikkaampi lenkkeily kuuluvat tietysti kesällä ohjelmaan. Ja mitä kaikkea tässä vielä keksiikään...
Edistymistäni laihdutusasioissa voi seurata ylhäältä, erilliseltä välilehdeltä. Tämän aamun lähtöpaino, josta viittätoista kiloa lähdetään tiputtamaan, on hulppeat 86,1kg. Aamupalasmoothie on nautittu, nyt pilatekseen! Kivaa viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti