keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Häät sulhasen tapaan, osa 4

Edellisen osan löydät täältä.

Koska aivan konkreettisia päätöksiä ollaan päästy viimein hääsuunnittelun osalta tekemään, on myös sulhasen kanssa tullut keskusteltua häistä enemmän. Tämä on tietysti johtanut siihen, että loistavia ideoita on putkahdellut sulhaselta niin paljon, että kaikkia en edes ole muistanut kirjata ylös teidän iloksenne. Tässä kuitenkin T:n loistoajatuksia:

- Avantouintia häissä: Tämä ajatus taisi tulla, kun tutkimme jotakin juhlapaikkaa, jossa olisi ollut laituri mereen. Ehkä avanto näkyi jossakin kuvassakin. Meillä siis pidetään kuitenkin häät kesällä, joten tämä loistoajatus jää toteuttamatta. Muuten tietysti avantouinti sopisi häiden ohjelmaksi loistavasti...
- Farkut ja huppari pukuna (jos on pakko laittaa jotain päälle): T. ei ole mikään pukumies, vaikka näyttääkin hyvältä puvussa. Häntä ärsyttää aina, jos joihinkin juhliin täytyy laittaa esim. kauluspaita, saatikka kokopuku. Ei siis ihme, ettei hän häihinkään haluaisi pukua laittaa. No, en aio pakottaa, mutta huppari päällä hän ei kyllä naimisiin mene ainakaan minun kanssani!
- Minulle samanlainen hääkampaus kuin hiukseni olivat höyryhengityksen jälkeen: Kampaukseni sen jälkeen, kun olin flunssassa aamulla höyryhengittänyt, oli melkoinen pehko. Sulhaseni totesi, että mites toi kävis hääkampaukseksi. Mietitään kuitenkin vielä.
- Ihan sikaruma, mutta hyvänmakuinen hääkakku: Näytin sulholle Something Gold -blogista pätkän tekstiä, jossa morsianta raivostutti sulhasen toteamus hänen unelmakakustaan. T. totesi, että hei, meille voisi tulla ihan törkeän ruma hääkakku. joka kuitenkin maistuu hyvältä. No, tämä ei todellakaan ole enää ihan mahdoton ajatus, kun olemme alkaneet miettiä itsetehtyä kakkubuffettia.
- Aamuhäät: Juhlapaikkamme on sellainen, että aurinko paistaa aamulla hyvästä suunnasta, joten sulhaseni ehdotti, että jos häät pidettäisiinkin aikaisin aamulla. Auringon asennosta huolimatta uskon vieraidemme arvostavan hieman myöhäisempää aloitusta.
- Krapulahäät: Edellisestä seurasi idea, että pidetäänkin jotkut megabileet edellisenä iltana ja mennään naimisiin seuraavana aamuna ja pidetään sellainen krapulabrunssi samalla. Saattaisi toisaalta olla jotenkin meidän näköistä, mutta ehkä ei kuitenkaan.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Kaasokopla koossa


Tällä viikolla on tapahtunut isoja askeleita häiden suhteen. Myös kaasorintamalle olen saanut lisäystä. Pähkäilin pitkään, haluanko kaksi vai kolme kaasoa. Vähän mietitytti, onko kolme kuitenkin liikaa. Lisäksi pohdin tämän mahdollisen kolmannen kaason henkilöllisyyttä. Päädyin nyt kuitenkin siihen, että pyysin itselleni kolmattakin kaasoa.

Istuimme perjantaina iltaa rakkaan ystäväni Helin kanssa. Olemme tutustuneet yliopistossa lähes kymmenen vuotta sitten ja pidämme tiiviisti yhteyttä. Meitä yhdistää saman ammatin lisäksi myös mm. intohimo matkusteluun. Heli on ollut hääuutisen kuultuaan tosi kiinnostunut suunnitelmien etenemisestä ja ideoistamme, joten minulle tuli heti mieleen, että hänestä saisin innokkaan kaason. Eilenkin juttelimme paljon häihin liittyviä asioita.

Helin kanssa myös näemme tosi säännöllisesti ja tiedän, että hän lähtee innoissaan mukaan ostosreissuille ja on jo lupautunut askarteluavuksi. Heli onkin kaasoistani ainoa, joka asuu pääkaupunkiseudulla. Ainakin tammikuun häämessuille hän on jo lupautunut seuraksi.

Olen superiloinen, että olen saanut hääavuksi kolme ihanaa kaasoa, jotka kaikki tuntuvat olevan innoissaan häidemme suunnittelusta!

lauantai 25. marraskuuta 2017

Ravintola Keilaniemi

Kuten jo aiemmassa tekstissäni hehkutin, olemme viimein tehneet päätöksen ja varanneet juhlapaikan heinäkuulle 2019. Nyt kerron hieman tarkemmin, millaisessa paikassa hääjuhlaamme vietetään.


Juhlapaikaksemme valikoitui Ravintola Keilaniemi, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Keilanimessä, aivan merenrannassa. Kyseessä on lounsaravintola, joka sijaitsee toimistorakennuksen alakerrassa. Ravintolassa ei ole a-oikeuksia, eli saamme viedä omat alkoholijuomat tarjottaviksi. Ravintola jatkuu isoon lasiseinäiseen aulaan. Lisäksi ravintolaan kuuluu suuri, merelle päin antava terassi.

Tila on ihanan valoisa, ja hyvällä säällä terassi mahdollistaa hääjuhlien siirtämisen ulos. Terassin edustalla on nurmikenttä, johon voi myös ajatella jotakin ohjelmaa. Ravintolan suurin etu muihin paikkoihin nähden oli se, että sieltä löytyy sopiva ja kaunis paikka vihkimiselle sekä ulkoa että sisältä. Eihän juhlan tärkeintä osuutta sovi suorittaa ihan missä sattuu.


Ruoka tilataan luonnollisesti ravintolasta. Menuehdotelmia on erilaisia ja kaikki on muokattavissa toiveidemme mukaiseksi. Olemme käyneet pariin otteeseen ravintolassa lounaalla, ja ruoka on ollut oikein maistuvaa! Minulla on siis hyvät odotukset häidemme ruokien suhteen. Sovimme kuitenkin myynnistä vastaavan henkilön kanssa, että teemme päätöksiä menun suhteen vasta lähempänä juhlaa.

Muutama juttu meitä arveluttaa ravintolassa ja tiedämme niiden aiheuttavan pienen riskin juhlien täydelliselle onnistumiselle. Ravintola avautuu tosiaan aulaan, jossa kaikuu jonkin verran. Emme ole varmoja, kuinka pahasti kaikuminen häiritsee musiikin soittamista ym. Huonon sään sattuessa tilan käyttö pitää miettiä tosi hyvin. Tanssitilaa itse ravintolassa ei ole mitenkään hulppeasti enkä ole varma, onko hassua, jos juhlinta tapahtuu aulan puolella.


Kaikin puolin olen kuitenkin oikein tyytyväinen valintaamme. Yhteydenpito ravintolan kanssa  on sujunut moitteettomasti. Nyt odottelemme varausmaksulaskua saapuvaksi. Ensimmäiset isot summat häiden osalta lähtevät siis maksuun pikapuoliin. Iiks!

Tekstin kuvat saatu Ravintola Keilaniemeltä.

torstai 23. marraskuuta 2017

Jabadabaduu! Hääpäivä ja hääpaikka päätetty!

Piiitkällisen tutkimisen, vertailun ja vehtaamisen jälkeen olemme viimein tehneet päätöksen, että häitämme juhlitaan Ravintola Keilaniemessä Espoossa. Kerron paikasta enemmän paremmalla ajalla, mutta nyt vain hehkutuksena, kun olemme viimein saaneet jotain oikeaa ja konkreettista varattua. Tai no, varausmaksu pitää vielä maksaa ja sitten kaikki on virallista.

Ja kun varaus on tehty, on tietysti hääpäiväkin päätetty: Häitämme juhlitaan 13.7.2019. Sulhanen kysyi (ironisesti kylläkin), voidaanko häitä nyt juhlia epäonnen numeroisena päivämääränä. Ehkä me selviämme tuosta esteestä...

Kuva saatu Ravintola Keilaniemeltä

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Häidemme pihistykset

Raha on häissä valitettavan ratkaiseva asia. Teimme pari viikkoa sitten sulhaseni kanssa hyvin karkeaa budjettiarviota häistä, ja summa, jonka saimme aikaiseksi, oli päätähuimaava. Olimme jotenkin ajatelleet, että ei tässä tarvitse ihan kymppitonnia näihin juhliin pistää, mutta mitä vielä. Ja tuossa budjettiarviossa on jo huomioitu se, että joissakin asioissa teemme pihistyksiä.

Mitkä siis ovat sellaiset asiat, joihin meillä ei ole tarvetta laittaa niin suurta rahasummaa kuin ehkä joillakin muilla hääpareilla? Alla muutamia juttuja.

Juhlatila
Tällä hetkellä näyttää siltä, että pääsemme juhlatilan vuokran suhteen melko edullisesti, pääkaupunkiseudun mittapuulla. Tulemme todennäköisesti maksamaan juhlatilasta 600€ euroa. Täällä kun surkeimpienkin loukkojen vuokrat lähtevät viidestäsadasta eurosta. Juhlatila, johon ihan vähän netin perusteella ihastuin olisi maksanut jotakin 2500€:n paikkeilla. Päätin jo melko alkuvaiheessa, että jos vain kohtuullinen tila löytyy alle 1000 eurolla, emme sen enempää tilasta maksa eikä tästä onneksi tarvitse tinkiä.

Musiikki
Olenkin kirjoitellut päätöksestämme jättää varaamatta sekä hääbändi että DJ. In Spotify we trust. Hääsoittolistan kokoaminen alkoi perjantai-iltana. Kaveripiiriimme mahtuu kuitenkin useampiakin musikaalisia henkilöitä, joten toiveena on, että pieniä musiikkipläjäyksiä nähdään illan mittaan, ehkäpä myös morsiamen toimesta... Juhlapaikalla musiikintoistoon on valmiina hyvät välineet, joten niistä ei todennäköisesti tarvitse erikseen maksaa, jollei T. päätä, että tarvitaan enemmän jytää. :)


Kukat
Kesällä saimme ajatuksen siitä, että voisimme hyödyntää häidemme koristelussa luonnonkukkia. Olen jo aiemmin vähän vierastanut suurten rahasummien pistämistä kukkiin, jotka kuitenkin kestävät vain lyhyen aikaa ja niiden eettisyys hieman arveluttaa. Meidän pitää vielä pohtia yksityiskohtia: Tuleeko minulle kuitenkin ammattilaisen kokoama hääkimppu vai kasaanko senkin luonnonkukista? Minä en sinäänsä vierasta luonnonkukkakimppua, sillä hääkimppu ei ole minulle mitenkään kovin merkityksellinen asia. Voisin todennököisesti kävellä sulhasen luokse ihan ilmankin kasveja käsissä. Koristelussa keskikesän häissä kukat kuitenkin luovat tunnelmaa, joten jonkin verran kasvitieteiden opintoja minulla on edessä, jos haluan hyödyntää ojanpenkat ja anopin kukkapenkin.


Jotkin asiat ovat sellaisia, joista vielä sulhasen kanssa käymme keskustelua. Minä esimerkiksi olisin valmis panostamaan dokumentaariseen hääkuvaukseen, mutta sulhanen on järkyttynyt ajatuksesta, että kuvaajalle pitäisi maksaa yli 1000€.

lauantai 18. marraskuuta 2017

30-vuotisjuhlat: Juhlatila varattu

Pientä hiljaiseloa ollut tällä viikolla blogissa. Ei ole jotenkin hääjuttujen suunnittelu edennyt, paitsi eilen pieni (tai ehkä vähän isompikin) nytkähdys. Siitä lisää myöhemmin.

Tällä tanssilattialla joraillaan synttäreideni kunniaksi
tammikuun alussa.
Kävin keskiviikkona katsomassa Tapiolassa yökerho Bada Bingiä, jossa päädyin pitämään 30-vuotisjuhlani. Kirjoittelin aiemmin siitä, kuinka vaikeaa tuntuu olevan pääkaupunkiseudun runsaasta baaritarjonnasta huolimatta löytää paikkaa, jonka voi varata ykistyiskäyttöön juomatakuuta vastaan ja johon mahtuu yli 50 ihmistä ja saa tuoda omat ruoat.

Bada Bing vastasi kuitenkin tarpeeseen ja osoittautui täydelliseksi paikaksi! Tilaa olisi vaikka tuplamäärälle ihmisiä. Paikka on kuitenkin yhtenäinen ja helposti rajattavissa niin, ettei porukka leviä liikaa. Ruoat saan viedä paikkaan itse, juomista vastaa tietysti baari. Juomatakuu on hyvinkin inhimillinen. Lisäksi baari on persoonallisesti, minua miellyttävästi sisustettu.

Ja nyt kun Länsimetro viimein todistetusti kulkee, pääsee keskustasta Tapiolaan, aivan yökerhon viereen todella näppärästi. Pidetään sormet ja varpaat ristissä, ettei mitään kummallista tapahdu ennen tammikuuta.

Meksiko-loossi on kiva bonus sisustuksessa. :)

torstai 9. marraskuuta 2017

Ompelijat vastasivat

Kirjoittelin pari viikkoa sitten äkkipäätöksestäni ottaa yhteyttä ompelijoihin ja kysellä, onko haaveilemani hääpuku toteuttamiskelpoinen. Laitoin puvun budjetiksi 1500€. Jos laskin oikein, laitoin tiedusteluni viidelle ompelijalle. Kaikki ompelijat olivat minuun nopeasti yhteydessä.

Yhdestä ompelimosta sain vastauksen, että heillä puvun teettäminen ei asettamassani budjetissa onnistu. Vastaus oli silti ihana, ammattimainen ja sydämellisesti kirjoitettu. Kaikki muut ompelimot vastasivat, että pukuni on toteuttamiskelpoinen. Ompelijat myös vaikuttivat siltä, että puvun tekeminen olisi heille mieluista.

Nyt ongelmana onkin se, että jos loppuviimein puvun päädyn teettämään, en ollenkaan osaa sanoa, kenellä sen teettäisin. Kaikki ompelijat antoivat hyviä, ammattimaisia vinkkejä ja toteutusideoita. Kaikki kuulostivat mukavilta ihmisiltä. Tietysti vaihtoehtona on, että käyn kaikkia heitä vielä tapaamassa ja puvusta keskustelemassa, mutta jotenkin se tuntuu ammattilaisten ajan haaskaukselta.

Seuraan ompelijoiden tilejä Instagramissa ja sieltä näkee paljon heidän työnnäytteitään. Ongelmana on vain se, että suurin osa teetetyistä puvuista on kuitenkin niitä (minun silmääni) melko tavallisen näköisiä hääpukuja, joten en osaa sanoa, kuka olisi tyylillisesti paras pukuani tekemään. Yksityiskohtiin minulla ei kuitenkaan ole sellaista ammattilaisen silmää...

No, kaipa tämä voidaan lukea niihin positiivisiin ongelmiin. Niin, ja siis eihän minulla ole vielä mitään oikeutta haaveilla hääpuvun teettämisestä, kun asettamani painotavoite on kauempana kuin kesäkuussa, jolloin sen asetin...