Hääasiat mielessä kohti toukokuuta

Miten ihmeessä tämä alkuvuosi on hujahtanut näin nopeasti?! Minulla on enää 24 työpäivää ennen kesäloman alkua. Parin viikon päästä hääpäiväämme, joka pitkään tuntui siintävän jossakin hamassa tulevaisuudessa, on enää kaksi kuukautta aikaa. Pitkään seuraamieni hääblogien kirjoittajat rouviintuvat yksi toisensa jälkeen.

Kirjoittelin jokin aika sitten pohdinnoistani vihkisormuksen kaiverruksesta. Sulhasen motivoiminen kaiverruksen suhteen vaati kultasepältämme huhuiluviestin. Istutin sulhasen torstaina alas ja kysyin, onko ehdotuksia. Omassa mielessäni oli herännyt ajatus kaiverruttaa sormukseen hääpäivän lisäksi myös tapaamispäivämäärämme, jolloin juhlimme vuosipäiväämme. Tuntui kuitenkin siltä, että jos sormukseen kaiverruttaa tapaamispäivän ja hääpäivän, tuntuu se ikäänkuin alulta ja lopulta. Eihän hääpäivänä parisuhteen osalta mitään lopu, vaan päinvastoin alkaa. Ratkaisuksi keksin tähän kolmiosaisen päivämäärän 4.11.06 - 13.7.19 - ∞ (ääretön). Lisäksi päivämäärien eteen tulevat nimemme sydän välissään. Tämä kelpasi myös sulhaselle, joten jos kaiverruttaja hyväksyy tämän idean mahdollisena, on vihkisormuksen kaiverrusongelma ratkaistu. Tulevan vihkisormukseni pääsemme siis varmaan hakemaan lähiviikkoina.

Reilu kuukausi sitten kävimme edellisen kerran hääpaikallamme keskustelemassa hääpäivämme kulusta: isommista ja pienemmistä yksityiskohdista. Tuolloin emme kuitenkaan vielä kunnolla päässeet suunnittelemaan hääpäivän ruokavalikoimaa, vaan saimme pieniä vinkkejä mukaamme. Sovimme, että lähetämme Keilaniemeen listan heidän menuissaan meitä viehättäneistä ruokalajeista. Takaisin päin saimme menuehdotelman sen pohjalta. Muokkailimme ruokalistaa sähköpostin välityksellä, mutta minusta alkoi tuntua siltä, että loppuviilaus olisi helpointa tehdä kasvotusten. 

Sähköpostit tulivatkin nyt eri henkilöltä kuin aiemmin ja yrittäessäni sopia aikaa Päivin kanssa, jonka kanssa aiemmin olimme tavanneet ja viestitelleet, sainkin vastauksen, että hän on siirtynyt toisiin tehtäviin. Aluksi tämä aiheutti tietysti vähän harmitusta, sillä Päivi oli hoitanut meidän näkökulmastamme hommat hyvin. Lisäksi pelkäsimme, että joudumme käymään uudelleen läpi kaikki asiat, jotka olimme Päivin kanssa käyneet läpi.

Pidimme viime perjantaina uuden tapaamisen Keilaniemessä uuden yhteyshenkilömme Elisan kanssa. Lisäksi menuasioista oli kanssamme keskustelemassa keittiömestari Markus. Huoli yhdyshenkilön vaihdoksesta oli turha. Olimme vähintäänkin yhtä vakuuttuneita homman onnistumisesta. Lisäksi oli ihan mahtavaa, että paikalla oli myös ruoka-asiantuntija, jolta löytyi ideoita ja vinkkejä pohdintoihimme. Jouduimme kyllä käymään Elisan kanssa monet hääpäivämme yksityiskohdat uudelleen läpi, mutta keskustelu oli jälleen hedelmällistä ja saimme paljon uusia, hyviä vinkkejä.

Seuraava häähomma onkin sitten menun päättäminen. Saamme toivottavasti tässä piakkoin Markukselta uuden ehdotuksen menuksi keskustelemiemme muokkausten pohjalta. Kunhan menu on päätetty, pääsemme pohdiskelemaan viiniasioita. Mietinnässä on, käydäänkö alkoholit hakemassa Latviasta vai tilataanko netistä. Sulhanen olisi nettitilauksen kannalla, mutta postimaksut nostavat juomien hintaa. Eilen vierailimme T:n bestmanin luona, joka oli sitä mieltä, että Latvian reissu voisi olla oikein mukava poikien reissu. Sulhanen saa nyt hyödyntää Excel-taitojaan tutkaillessaan, kumpi vaihtoehto tulee kannattavammaksi.

Hääkukkahommat työllistävät minua ensi kuussa myös melkoisesti, taimia kun pitää siirrellä suurempiin ruukkuihin idätysastioista. Joka toinen päivä olen sitä mieltä, että kukkaprojekti oli loistava idea ja joka toinen päivä pidän itseäni täysin idioottina kyseiseen hommaan ryhtymisen vuoksi. Koristehommiakin pitäisi saada pikkuhiljaa eteenpäin, jotta viimeisillä viikoilla voi keskittyä akuutimpiin asioihin, joita vielä ei voi hoidella. Pitänee pikkuhiljaa varailla myös koemeikin ja mahdollisen koekampauksen aikoja.

Muistin muuten juuri, etten ole lähettänyt hääkenkiänikään maalattaviksi, kuten olin sopinut tekeväni, joten reissu Postiin on myös edessä ensi viikolla. Hääpukuakin sovittelen seuraavan kerran jo parin viikon päästä, joten kyllä tässä hääasiat alkavat pyöriä mielessä koko ajan kiivaampaa tahtia.

Myös kavereiden kanssa keskustelut pyörivät yhä useammin häissä, mikä tuntuu vähän hassulta. Aloitimme hääsuunnittelun niin aikaisin, että pitkään tuntui ihan tyhmältä puhua koko häistä enkä halunnut saada häähullun mainetta höpöttämällä puolentoista vuoden päässä siintävistä juhlista. Nyt häät alkavat olla niin lähellä, että lähes jokainen juttukumppani kysyy järjestelyiden etenemisestä, mikä on ihan mukavaa.