Suunnitelmia sulhasen kanssa

Meidän hääsuunnittelumme on ollut pääasiassa minun kontollani. Sulhasen kanssa olemme ajoittain keskustelleet joistakin asioista ja olen kysellyt häneltä mielipiteitä. Hän oli myös yhtä lailla päättämässä, missä juhlimme. Pääasiassa se olen kuitenkin ollut minä, joka keräilee Pinterestiä täyteen hääideoita ja tekee erilaisia listoja ja taulukoita.

Eilen illalla kuitenkin kysäisin sulhaselta, tulisiko hän suunnittelemaan kanssani häitämme (kirjoitin ensin häitäni, pieni freudilainen?), kun kavereiden häät olivat vielä tuoreessa muistissa. Eikä minun edes tarvinnut suostutella T:tä. Ja kylläpä olikin hyvä suunnittelusessio!

Aloitimme aikataulurungon pohtimisesta ja samalla mietimme ylipäätään häiden ohjelmaa. Me molemmat olimme samoilla linjoilla siitä, että haluamme paljon sellaista tekemistä, mitä vieraamme voivat tehdä silloin kun on sopivaa aikaa. Jokainen voi siten itse päättää, haluaako viettää hääpäiväämme mieluummin jutustellen tuttujen kanssa vai kaipaako enemmän aktiviteetteja seurustelun kylkeen. Meidän kaveriporukkamme vähän eroavat siinä, että toisten kanssa usein teemme jotain yhteistä, toisten kanssa taas tulee vain höpötettyä tuntikausia.

Teimme myös alustavan suunnitelman aikataulusta. Kysyin tässä juuri kaasojenkin mielipidettä suunnitelmastamme. Lähinnä tärkeintä on miettiä vihkimisen sekä ruokailun ajankohdat, koska ne määrittävät muun päivän kulkua, ja ne pitää tietysti sopia etukäteen. Kunhan lyömme aikataulun lukkoon, voimme varata vihkijän, mitä olin jo tekemässä maaliskuussa, mutta totesin sen hätäilyksi.

Pistin T:n selailemaan myös läpi Pinterestin hääaiheiset kansioni (pukuideointia lukuunottamatta) ja kertomaan, mikä näyttää kivalta ja jos on jotain ehdotonta ei:tä. Vastaanotto oli yllättävänkin positiivinen, vaikka tiedänkin makumme kohtaavan erikoisen hyvin. Ja kun ottaa huomioon, että Pinterest-kansioideni värimaailma nostaisi varmasti aika monelta karvat pystyyn, olin erittäin positiivisesti yllättynyt, kun T. totesi, että kaikki näyttää kivalta ja kommentoi monia ideoita.

Oli ihanaa polkaista yhteistä suunnitteluakin taas kunnolla eteenpäin! Ja innostuin taas itsekin ihan uudella tavalla, kun ideoimme kaikkia hauskoja ohjelmia ja yksityiskohtia. Näistä tulee ihan varmasti juuri meidän näköisemme häät ja sehän on tärkeintä! Kannattaa ehdottomasti ottaa sulhanen suunnitteluun mukaan, sillä me morsiamet olemme joskus liikaa kiinni muualla näkemissämme ideoissa, kun taas sulhaset saattavat keksiä sellaisiakin ideioita, joita ei sosiaalisten medioidenkaan syövereistä löydy. Eli vaikka olen hauskuuttanut teitä sulhaseni lennokkailla ideoilla (Häät sulhasen tapaan -tekstisarja), on T:llä oikeasti myös ihan loistavia ideoita!

Meillä T. on myös selvästi se käytännöllisempi tyyppi, vaikken minäkään mikään haihattelija ole. Sulhaseni osaa kuitenkin ottaa huomioon asioita, joita minä en olisi huomannut. Oli myös hauskaa, kun hän jatkuvasti komensi minua: "Laita nyt tämäkin ylös sinne johonkin!" "Teepä tästäkin sinne erillinen lista, että muistetaan." En myöskään kestäisi sitä, että sulhaselleni kaikki olisi "ihan sama". T. onneksi sanoo selkeästi, mitä hän haluaa ja mitä ei. Jotkin asiat ovat tietysti yhdentekevämpiä ja hän toki kysyy myös minulta, mitä minä haluan. Esimerkiksi hääkakkujen kohdalla hän totesi kuvia katsellessaan, että näkee niissä vain hintalapun, mutta jos minä ehdottomasti haluan hienon kakun, niin toki sitä mietitään. Onneksi hääkakku ei ole minun prioriteettilistani kärjessä.

Suunnittelusession seurauksena minä pääsenkin taas todenteolla pohtimaan ja tekemään konkreettisia asioita. Haluan viimeistään syksyllä kelien huonontuessa päästä askartelemaan kutsuja ja koristeita, jotta työt jakautuvat mahdollisimman tasaisesti tulevan vuoden ajalle. Erityisesti kun on lueskellut tämän kesän morsianten kuvauksia siitä, kuinka kuitenkin tuli kiire, vaikka tiedän heidänkin olleen erinomaisen hyvissä ajoin liikenteessä. Tänään olen myös selaillut mahdollisia hotelleja omaa hääyötämme sekä vieraille varattavaa hotellikiintiötä silmälläpitäen.

Häävieraana Suomenlinnassa

Eilen pääsimme viettämään ihania kesäisiä häitä Suomenlinnaan. Vihkiminen tapahtui Suomenlinnan kirkossa, ja juhlat jatkuivat Pirunkirkon juhlatilassa. Samanlaisella kombolla vietimme toisten ystäviemme häitä pari vuotta sitten, joten juhlapaikat olivat tuttuja.

Osasimme myös varautua siihen, että aurinkoisena ja helteisenä kesäpäivänä me juhlavieraat emme olisi ainoita Suomenlinnan lauttaan pyrkijöitä. Jono olikin melkoisen pitkä, emmekä mahtuneet ensimmäiseen lauttaan, joka Kauppatorilta lähti. Onneksi olimme ajoissa! Suomenlinnassa juhliaan viettäville annankin vinkin, että kutsussa tai hääinfossa kannattaa mainita, että lauttajonoon on hyvä mennä ajoissa, jotta ehtii ajallaan seuraamaan vihkimistä.

Pirunkirkon juhlasali on itsessään holvikaarineen ja kiviseinineen juhlava, eikä koristeita välttämättä tarvita paljoa. Eilisissäkin häissä koristelu oli melko minimaalista. Pöydissä oli vihreitä oksia sekä erilaisia tuikkuja. Kaikki juhlan paperituotteet olivat yhtenäiset ja varmaan ihan painatettu jossakin. Askartelua ei siis juurikaan näitä häitä varten ollut tarvinnut tehdä.

Ruoka häihin tuli pitopalvelu Huplilta ja oli oikein hyvää! Vähän samantyylistä alkupalapainotteista kuin olemme omiin häihimme alustavasti suunnitelleet. Tarjoilijatkin olivat oikein palvelualttiita.





















Juhlien ohjelma oli myös melko vähäistä. Puheita oli useampia ja ne olivat kaikki hauskoja ja koskettavia. Alussa juhlavieraat esiteltiin "huiskutusleikin" avulla eli kaaso kyseli kysymyksiä, joihin vastattiin "kyllä" huiskuttelemalla servettejä. Myöhemmin illasta pari esitti kauniin ensitanssin ja iltasella heitettiin vielä kimppua ja sukkanauhaa. Muuta ohjelmaa ei sitten ollutkaan. Itse olisin kaivannut alkuun morsiusparin kuvauksen ajaksi jotain pientä tekemistä, vaikka toki kavereiden kanssa jutustelukin oli mukavaa.

Olin kyllä taas tyytyväinen, että pidin pääni siinä asiassa, ettemme ota juhlatilaa, joka tulee siivota ennen sieltä poistumista. Hääväki jäi nimittäin meidän lähtiessämme siivoilemaan tilaa luovutuskuntoon, mikä ei varmasti ole pikkupäissään mukavaa pitkän päivän jälkeen.

Häistä taas inspiroituneena aion istuttaa T:n kohtapuoliin kanssani miettimään häidemme aikataulua, ohjelmaa sekä vähän koristustakin. Haluaisin nyt päästä viimein kunnolla aloittamaan askarteluakin, jotta ei sitten ensi kesänä tule ahdistusta kaikesta puuhasta.

Aika tarkkaan vuoden päästä me
olemme juhlan päähenkilöitä.

Ensimmäinen tapaaminen kaasojen kanssa

Erikseen toki tapaan kaasojani mahdollisimman usein, mutta eilen tapasimme ensimmäistä kertaa niin, että koko kolmikko oli paikalla. Tapasimme päiväseltään ja olin iloinen, kun Oona ja Laura jaksoivat tätä varten raahautua Turusta ja Tampereelta. Heli tulee sentään lähempää Helsingistä. Päivän tavoitteena oli oikeastaan vain tutustuttaa tytöt toisiinsa ja aloitella yhteistä hääkeskustelua.

Aloitimme päivän käymällä hääjuhlapaikallamme Ravintola Keilanimessä, se kun sijaitsee vain noin kymmenen kilometrin päässä kotoamme. Tilasta voit lukea aiemman tekstini täältä. Tämä oli hyvä idea, sillä nyt tytöillä on parempi kuva siitä, missä ensi vuonna olisi tarkoitus häärätä. Sain myös vahvistusta sille, ettei tila ole liian pieni, mitä sulhanen vähän pelkää. Tilahan jatkuu aivan upealle, 100 henkeä vetävälle terassille, joka oli yksi tämän juhlatilan kannalle kääntävä tekijä. Siitä on kuitenkin vain vähän iloa, jos taivaalta tulee vettä tai on hurjan kylmä. Saamme juhlapaikalla silti varmasti juhlat aikaiseksi säästä huolimatta, vaikka edelleen pidämme sormet, varpaat ja kaikki mahdolliset raajat ristissä ja peukut pystyssä, että sää olisi terassikelpoinen.

Keilanimestä ajelimme meille. Täällä tarjoilin meille lounaaksi salaattia ja raparperi-mansikkapaistosta sekä tietysti kuohuviiniä, joka mielestäni kuuluu kaikkiin hääaiheisiin tapaamisiin. ;) Täytyy muuten antaa vahva suositus tuolle Chocochilin ohjeelle jälkkäristä, joka sai kehuja myös tytöiltä. Paistos on vegaaninen, ja tähän päädyin, koska siskokaasoni noudattaa vegaanista ruokavaliota.

Jutut käsittelivät melkolailla kaikkia häiden osa-alueita. Huomaa kuitenkin, että kaikki kaasot taitavat olla yksimielisiä heidän tärkeimmästä tai miellyttävimmästä tehtävästään kaasona, sen verran usein keskustelu kääntyi polttareihin. Osallistuin keskusteluun tietysti jonkin verran, mutta monista bloggarikollegoistani poiketen (kai) haluan pitää itseni täysin pimennossa polttareideni ajankohdan ja ohjelman suhteen. Minusta parasta polttareissa on niiden yllätyksellisyys ja minulla on täysi luotto siihen, että ystäväni tuntevat minut ja osaavat järjestää unohtumattomat polttarit.

Kaasoni onneksi osasivat kaikki kertoa, missä eivät koe olevansa niin vahvoilla hääjärjestelyissä. Laura ja Oona ilmoittivat, etteivät odota askartelua erityisesti, ja Heli taas toivoi välttyvänsä puheen pitämiseltä. Onneksi tytöt olivat kuitenkin varautuneet kaikenlaisiin velvollisuuksiin. Heille tuli esimerkiksi positiivisena yllätyksenä, että siivouksesta heidän ei tarvitse huolehtia, vaan se hoidetaan ravintolan puolelta. Vielä en oikein osannutkaan antaa mitään tehtävälistaa, mutta eiköhän tässä jotakin keksitä...

Sulhaselta kysyin aamulla, onko hänellä jotakin, mistä hän haluaa meidän juttelevan. T. totesi, että eipä muuta, kuin että keksikää, miten hänellä ei mene hermot ja minun budjettini riittää häihin. Onneksi tähänkin löytyi vastaus, kun Laura lupasi työn tuomalla kokemuksella toimia leikkurina budjetin ylittävissä intoiluissani. :D

Nyt ei valotus osunut ihan kohdalleen,
eikä muokkaus onnistu.

Olen edelleen supertyytyväinen kaasokolmikkooni! Tällä porukalla on varmasti kiva suunnitella häitä sulhasen ohella.

Häät sulhasen tapaan, osa 5

Olen aina ajoittain kertonut teille, millaisia ehdotuksia ihanalla sulhasellani on häidemme varalle. Täältä löytyy edellinen teksti, jonka kautta pääset lukemaan vanhemmatkin ideoinnit. Viime aikojen kiireiden vuoksi T. on ollut vähemmän mukana hääsuunnittelussa, mutta muutamia kyseenalaisia ehdotuksia hän on taas tehnyt.

- T. tekee häämeikin: Olen sulhasellekin aika ajoin tuskaillut häiden meikkausasiaa. Joskus minun meikkaamistani katsellessaan hän ehdotti, että jos hän tekisikin minulle häämeikin. Vaikka T. on yleensä hyvä lähes missä tahansa asiassa, mihin hän ryhtyy, jätän todennäköisesti naamani kuitenkin hääpäivänä ammattilaisen käsiin.
- Twerkkausesitys: Tämän idean sulhaseni sai hääblogipäivämme jälkeen, kun kerroin hänelle twerkkaustunnistamme. Hän totesi, että hänhän voisi opetella twerkkaamaan, kun omaa lajiin sopivan pyllynkin. Jatkumona tietysti oli, että hän voisi esiintyä häissämme. Odotan innolla...
- Homoteemaiset häät: No niin, tämä kohta kertoo sulhaseni (sekä minunkin) kyseenalaisesta huumorintajusta. Innostuin itse häämessuilla näkemistäni nahkaisista ruseteista. Näytin niitä T:lle, joka automaattisesti yhdisti ne Tom of Finland -tyyppiseen nahkapukeutumiseen ja kysyi, että laitetaanko samantien nahkahousut myös. Ja sitten vain YMCA soimaan ja lopputulema oli se, että minulle pitää sitten laittaa housuihin kurkku. Nämä jutut tosiaan menevät välillä vähän levottomiksi. Eli meillä ei ilmeisesti nähdä nahkarusettia, mistä olen vähän pettynyt, etenkin kun luin Jarkon tekstin Kristallihäät -blogista.
- Häätanssin tilalla ju-jutsumatsi: Olemme harrastaneet yhdessä hokutoryu ju-jutsua. Olemme myös matsanneet yhdessä ihan tosissamme. Välillä kotona pelleilemme leikkimatsin tavoin, ja viimeksi Portugalissa vaihdoimme muutaman leikkipotkun. T. sitten totesi, kun hääasiat olivat olleet puheissa, että mitäs jos meillä ei olisikaan häävalssia, vaan tällainen ju-jutsuesitys/ -matsi. Täytyy ompelijalle antaa ohjeeksi, että puvussa pitää kyetä sitten potkaisemaan sulhasen pään korkeudelle.
- Bonuksena vinkkejä hääblogiin: Valittelin taannoin, ettei minulla ole oikein kirjoiteltavaa blogiin, kun hääsuunnitelmamme eivät ole edenneet. Puolisollani oli tähänkin vastaus: "Katsot kaikki mahdolliset hääohjelmat ja arvioit jokaisen jakson." Että mites olisi, kiinnostaisiko lukijoita?

Uusi hääsivusto viritteillä

Sain eilen yhteydenoton Hääjuhliisi.fi -sivuston ylläpidolta. Sivustolle haettiin blogeja listattavaksi. Lisäsin oman blogini odottamaan listalle pääsyä, ja samalla tutustuin sivujen runkoon. Sivustoa ollaan lanseeramassa tässä heinä-elokuun aikana, joten vielä sivuilta ei paljoa löydy. Halusin kuitenkin heti tulla kertomaan ensifiilikseni, koska ne ovat tosi hyvät!

Sivusto ilmoittaa tarkoituksekseen koota yhteen kaikki hääalan toimijat ympäri Suomen. Kunnianhimoinen tavoite, jossa toivon sivuston onnistuvan, edes nyt 90-prosenttisesti. Noita hääalan toimijoita kun on ollut välillä vähän vaikea hakea löytää ilman tuntikausien nettihakusessioita. Sivusto vaikuttaa varsin selkeältä ja helppokäyttöiseltä. Eli itse ainakin seurailen jatkossa, miltä siellä alkaa näyttää.

Hääasioita tiedossa

Lagosin rannikkoa Portugalissa

Täällä taas! Lomailu Espanjassa ja Portugalissa täytti kesäkuun alun. Nyt jatkan lomailua seuraavan kuukauden ihan täällä koti-Suomessa. Tällä viikolla olen sukuloinut Savossa, ja nyt istun junassa matkalla kotiin päin. Savoon päin matka sujui ennätysnopeasti muiden hääbloggaajien kuulumisia lukiessa, vaikka junassa kertyi istumista noin kuuden tunnin verran. Hääinnostus on kasvanut eksponentiaalisesti muiden suunnitelmia ihaillessani ja muutamien jo vietettyjen häiden tunnelmia imiessäni. Aionkin istuttaa sulhasen lähipäivien aikana pohtimaan asioita ihan konkreettisesti silloin tällöin käytyjen ideakeskustelujen (joista puolet koostuu vitsailusta) sijasta.

Kunnon hääintoiluun pääsen kuitenkin varmasti maanantaina, kun saan vieraakseni kaikki kolme ihanaa kaasoani. Kaikkien kanssa ollaan juteltu häistä erikseen, mutta on ihanaa päästä tutustuttamaan tytöt toisiinsa ja suunnittelemaan asioita yhteisesti. Uskon, että kaasokolmikollani synkkaa hyvin. Oona-siskoni onkin tavannut molemmat muut kaasot, mutta Laura ja Heli eivät ole edes nähneet toisiaan. Tärkeintä maanantain tapaamisessa onkin siis tutustuminen ja yhteisen fiiliksen luominen. En aio mitään tehtävälistaa iskeä kaasoilleni, ja olenkin todennut, että haluan tehdä niin paljon asioita itse, että heidän tärkein roolinsa tulee olemaan hääpäivän kulusta huolehtiminen. Ja tietysti polttarit, joista he kaikki ovat minulta vähän kyselleet ja tuntuvat olevan innoissaan.

Viikon päästä häätunnelma jatkuu, kun pääsemme juhlistamaan ystäviemme hääpäivää Suomenlinnaan. Samassa paikassa on juhlittu viimeksi pari vuotta sitten, joten tiedän puitteiden olevan ihanat. Sääennustekin näyttää oikein lupaavalta, kun Pirunkirkon kiviseinien sisällä helteenkään en usko häiritsevän. Loman aikana postista oli tipahtanut myös toinen hääkutsu, joten elokuussa häätunnelma jatkuu saman kaveriporukan kanssa.

Häidemme miinus yksi -vuosipäivä (jos tällaista ihanaa termiä haluaa käyttää) häämöttää myös aivan kulman takana (hui!). Tämä tarkoittaa sitä, että on hyvä aika käydä kartoittamassa juhlatilaa sekä sen ympäristöä esimerkiksi kuvauspaikkoja ajatellen. Toinen tasan vuotta ennen suoritettava toimenpide on tehdä tutkimusta luonnonkukista, joita aiomme koristelussa hyödyntää. Tämä kesä on toki ollut taas melko poikkeuksellinen säiden puolesta, joten täysin ei voi luottaa siihen, miltä luonto nyt näyttää tai mitä kukkia sieltä on löydettävissä. Jonkinlaisen käsityksen kuitenkin saamme.

Lomalle lompsis

Nyt on taas se aika vuodesta, kun opettajan ammatti tuntuu erityisen hyvältä alavalinnalta. Töihin palaan seuraavan kerran elokuussa. Aika mahtavaa!

Tänään ohjelmassa on pakkailua ja puolison kanssa ajanviettoa, sillä huomenna aamutuimaan suuntaan nokan kohti Espanjaa. Siellä vierähtää viikko ystävien kanssa lomaillessa. Espanjasta lennähdän Portugaliin, jossa sulhanen liittyy seuraani ja matkustelemme vajaat pari viikkoa siellä suunnalla kaksistaan.

Eli hääbloggailu, joka on ollut melko hiljaista viime aikoina, jää juhannukseen asti todennäköisesti tauolle. Mutta ihanaa päästä reissuun!