Ensimmäinen tapaaminen kaasojen kanssa

Erikseen toki tapaan kaasojani mahdollisimman usein, mutta eilen tapasimme ensimmäistä kertaa niin, että koko kolmikko oli paikalla. Tapasimme päiväseltään ja olin iloinen, kun Oona ja Laura jaksoivat tätä varten raahautua Turusta ja Tampereelta. Heli tulee sentään lähempää Helsingistä. Päivän tavoitteena oli oikeastaan vain tutustuttaa tytöt toisiinsa ja aloitella yhteistä hääkeskustelua.

Aloitimme päivän käymällä hääjuhlapaikallamme Ravintola Keilanimessä, se kun sijaitsee vain noin kymmenen kilometrin päässä kotoamme. Tilasta voit lukea aiemman tekstini täältä. Tämä oli hyvä idea, sillä nyt tytöillä on parempi kuva siitä, missä ensi vuonna olisi tarkoitus häärätä. Sain myös vahvistusta sille, ettei tila ole liian pieni, mitä sulhanen vähän pelkää. Tilahan jatkuu aivan upealle, 100 henkeä vetävälle terassille, joka oli yksi tämän juhlatilan kannalle kääntävä tekijä. Siitä on kuitenkin vain vähän iloa, jos taivaalta tulee vettä tai on hurjan kylmä. Saamme juhlapaikalla silti varmasti juhlat aikaiseksi säästä huolimatta, vaikka edelleen pidämme sormet, varpaat ja kaikki mahdolliset raajat ristissä ja peukut pystyssä, että sää olisi terassikelpoinen.

Keilanimestä ajelimme meille. Täällä tarjoilin meille lounaaksi salaattia ja raparperi-mansikkapaistosta sekä tietysti kuohuviiniä, joka mielestäni kuuluu kaikkiin hääaiheisiin tapaamisiin. ;) Täytyy muuten antaa vahva suositus tuolle Chocochilin ohjeelle jälkkäristä, joka sai kehuja myös tytöiltä. Paistos on vegaaninen, ja tähän päädyin, koska siskokaasoni noudattaa vegaanista ruokavaliota.

Jutut käsittelivät melkolailla kaikkia häiden osa-alueita. Huomaa kuitenkin, että kaikki kaasot taitavat olla yksimielisiä heidän tärkeimmästä tai miellyttävimmästä tehtävästään kaasona, sen verran usein keskustelu kääntyi polttareihin. Osallistuin keskusteluun tietysti jonkin verran, mutta monista bloggarikollegoistani poiketen (kai) haluan pitää itseni täysin pimennossa polttareideni ajankohdan ja ohjelman suhteen. Minusta parasta polttareissa on niiden yllätyksellisyys ja minulla on täysi luotto siihen, että ystäväni tuntevat minut ja osaavat järjestää unohtumattomat polttarit.

Kaasoni onneksi osasivat kaikki kertoa, missä eivät koe olevansa niin vahvoilla hääjärjestelyissä. Laura ja Oona ilmoittivat, etteivät odota askartelua erityisesti, ja Heli taas toivoi välttyvänsä puheen pitämiseltä. Onneksi tytöt olivat kuitenkin varautuneet kaikenlaisiin velvollisuuksiin. Heille tuli esimerkiksi positiivisena yllätyksenä, että siivouksesta heidän ei tarvitse huolehtia, vaan se hoidetaan ravintolan puolelta. Vielä en oikein osannutkaan antaa mitään tehtävälistaa, mutta eiköhän tässä jotakin keksitä...

Sulhaselta kysyin aamulla, onko hänellä jotakin, mistä hän haluaa meidän juttelevan. T. totesi, että eipä muuta, kuin että keksikää, miten hänellä ei mene hermot ja minun budjettini riittää häihin. Onneksi tähänkin löytyi vastaus, kun Laura lupasi työn tuomalla kokemuksella toimia leikkurina budjetin ylittävissä intoiluissani. :D

Nyt ei valotus osunut ihan kohdalleen,
eikä muokkaus onnistu.

Olen edelleen supertyytyväinen kaasokolmikkooni! Tällä porukalla on varmasti kiva suunnitella häitä sulhasen ohella.