Vinkkejä häämatkakohteen valintaan, osa 2: Vuodenaika

Aloittelin häämatkakohteiden valintaan liittyvän juttusarjan viime viikolla kirjoittamalla matkan keston vaikutuksesta kohteen valintaan. Toinen merkittävä tekijä häämatkakohdetta valittaessa on ajankohta, jolloin haluaa matkan tehdä. Ideaalia olisi tietysti valita kohde, johon haluaa mennä ja sovittaa aikataulut sen mukaan. Valitettavasti muu elämä ei välttämättä salli tätä, vaan on mentävä silloin, kun se on mahdollista.


Annankin muutamia ideoita, minne mihinkin aikaan vuodesta kannattaa matkustaa. Kaikki ei kuitenkaan ole ollenkaan niin yksiselitteistä. Yleensä paras aika matkustaa lämpimien alueiden kohteisiin on silloin, kun alueella ei ole liian kuumaa tai sateista. Tämä on kuitenkin tietysti vähän makuasia ja riippuu myös tekemisestä. Jos esimerkiksi luonto on se, mitä haluaa nähdä, voikin sadekausi olla juuri oikea aika matkustaa johonkin, sillä sadekaudella luonto on luonnollisesti vehreimmillään. Jos taas aikoo viettää häämatkaa pääasiassa ilmastoidussa hotellihuoneessa tai hotellin allasbaarissa, voi ulkona olla vähän kuumempaakin. Seuraavassa tekstissä vinkkailen tarkemmin kiinnostuksenkohteiden vaikutuksesta matkakohteen valintaan. Monissa matkajutuissa myös muistutetaan, että usein paras aika matkustaa johonkin on aika juuri ennen tai jälkeen kovimman sesongin, koska hinnat ovat usein inhimillisempiä ja ihmisiä vähemmän, mutta samalla ottaa pienen riskin säiden suhteen.

Kesä
Kesä on edelleen suosituin aika viettää häitä, vaikka muut vuodenajat keräävät jatkuvasti suosiota. Moni myös haaveilee pääsevänsä häämatkalle heti häiden jälkeen. Kesällä ei kannata suoriltaan hylätä ajatusta lomailla ihan kotoisessa Suomessa, jossa kesällä on vaikka mitä nähtävää. Kesällä on myös luontevaa suunnata johonkin päin Eurooppaa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että iso osa Euroopan väestöstä lomailee heinä-elokuussa, joten monet suositut kohteet ovat tupaten täynnä turisteja. Kaikkia tämä ei välttämättä haittaa, mutta itse en haluaisi viettää häämatkaani tungeksimalla turistikohteissa tai makaamalla kylki kyljessä vieraiden ihmisten kanssa rannalla. Kannattaa perinteisten Kreikan, Espanjan ym. lisäksi katsella vielä tuntemattomampia kohteita esim. Itä-Euroopassa. Voin myös lämpimästi suositella Portugalia, jossa turisteja loppukesästä varmasti riittää, mutta hiljaisempiakin rantoja luulisi löytyvän.

Jos kesällä haluaa jonnekin Euroopan ulkopuolelle, hyvä vaihtoehto voi olla vaikkapa Indonesia, josta suurin osa tuntee Balin, mutta maasta löytyy paljon muitakin upeita saaria. Varoituksena voin sanoa, ettei välttämättä kannata kierrellä maassa ympäriinsä kovin paljoa, ellei ole jo jonkin verran kokemusta reissaamisesta. Lennot ovat myös aika pitkät, joten ihan lyhyttä piipahdusta Indonesiaan en suosittele. Myös Sri Lankan pohjois- ja itäosissa sekä suurimmassa osassa Malesiaa on kuiva ja lämmin kausi. Jos haluaa vähän pois turistivirroista, näistä maista löytyy varmasti ihan privaattia rantaviivaa.

Euroopan kesällä on luonnollisesti kesäistä ja kivaa keliä myös Pohjois-Amerikassa, joten tällöin voi hyvin suunnata vaikkapa kaupunkilomalle tai tehdä autoreissun kaupungista toiseen. Myöskään Kanadaa ei kannata hylätä, vaikkei se monen listalla ehkä ykköshäämatkakohteena olekaan. Yhdysvaltain eteläiset osavaltiot, kuten Kalifornia tai Florida ovat kuitenkin kesällä jo melko kuumia, joten tuonne suuntaaminen voi olla tukala vaihtoehto.

Hyvä matkakohde kesälle on myös keski-Afrikka. Jos esim. safarireissu kiinnostaa, kannattaa lukea Tanjan kuvauksia heidän häämatkastaan. Myös vaikkapa Seychelleillä pitäisi olla kesällä sopiva matkustuskeli, jos kaipaa luksusmatkailua.

Syksy ja kevät
Moni suuntaa häämatkalle vasta Suomen kesän jälkeen, mikä on oikein ymmärrettävää. Monissa paikoissa Euroopan syksy ja kevät ovat hyvin samankaltaisia ilmastollisesti. Etelä-Euroopassa riittää lämpöä vielä alkusyksystä hyvinkin, ja ruuhkat laantuvat elokuun jälkeen merkittävästi. Keväällä taas alkaa lämmetä huomattavasti ennen Suomen kesän alkamista. Pohjois-Afrikka ja esim. Portugalille kuuluva Madeira sekä Espanjan Kanariansaaret ovat syksyllä tai keväällä erinomaisia vaihtoehtoja sään kannalta. Myös edellä kesällä liian kuumina mainitsemani Yhdysvaltojen eteläiset osavaltiot toimivat hyvin, joskin Floridassa pahin hurrikaanikausi osuu elo-lokakuun välille.

Loppusyksystä tai alkukeväällä matkan voi tehdä monien suosimille Karibian saarille tai Väli-Amerikan pohjoisiin osiin. Itse voin lämmöllä suositella esim. Meksikoa tai Belizeä. Meksiko on kuitenkin niin valtava maa, että se ei ilmastollisesti osu ihan yhdelle vyöhykkeelle ja valtameret maan molemmin puolin vaikuttavat säähän eri tavoin. Kannattaa siis vähän selvitellä, mihin päin maata olisi hyvä matkata milloinkin.

Talvi
Talvella vaihtoehtona on tietysti Lappi ja ihanat talviurheilumahdollisuudet, revontulet ja kalliit lasi-iglut. Myös Islanti on nostanut suosiotaan monien haavekohteena. Moni lämpöä kaipaava suuntaa talvella Intiaan tai Kaakkois-Aasian suuntaan esim. Thaimaahan tai sen naapurimaihin. Thaimaata voin suositella loistavana kohteena vähemmän matkailukokemusta haalineille. Matkustaminen on todella helppoa ja englannilla pärjää mainiosti. Toki myös turistilaumat ovat sen mukaiset, mutta eiköhän Thaimaastakin vielä rauhallisia kolkkia löydy. Me olemme lomailleet myös Filippiineillä, mistä löytyy erilaisia, paratiisimaisia saaria ja rantoja joka lähtöön.

Malediivit tuntuu olevan monien huulilla häämatkaa mietittäessä. Paras aika Malediiveille matkustamiseen sään puolesta on marras-huhtikuun välillä. Myös Etelä-Amerikan pohjoisosassa on ilmastollisesti mukavat oltavat, mutta kannattaa olla vähän varuillaan valtioiden poliittisen tilanteen kannalta.

Tässäpä muutamia vinkkejä. Toivottavasti näistä on jollekin hyötyä häämatkaa tai miksei mitä tahansa muutakin matkaa mietittäessä.

200. teksti ja sen kunniaksi arvonta!

Bloggaajan urani alkoi reilut puolitoista vuotta sitten ja sen jälkeen tekstejä on tullut kirjoiteltua melko ahkerasti. Tänään julkaisenkin blogini 200. tekstin ja sen kunniaksi on syytä pistää vireille myös arvonta. Kaksisataa on muuten siinäkin mielessä ajankohtainen luku, että häihimme on enää alle 200 päivää aikaa.

Ajattelin, että monien muiden bloggareiden tavoin voisin vuoden päättymisen kunniaksi muistella tämän vuoden virstanpylväitä hääsuunnittelun ja bloggaamisen osalta. Jos klikkasit tänne arvonnan takia, rullaile sivu alas. ;)

Tammikuussa täytin kolmekymmentä ja juhlin synttäreitä ison ystäväjoukon kesken hohtaa pimeässä -teemalla. Muutoin tammikuun viikonloput menivätkin häämessuilun merkeissä, kun pääsin osallistumaan ensimmäisiin hääblogimiitteihini Mennään naimisiin -häämessuilla ja Love me do:ssa. Molemmat tapaamiset olivat ihania! Lisäksi vierailimme äitini ja siskoni kanssa Turun häämessuilla, jotka jättivät vähän kylmäksi.

Helmikuussa teimme valinnan valokuvaajan suhteen ja odotankin innolla, miten Asta saa taltioitua häämme. Juhlimme myös hyvien ystävien talvihäitä Helsingissä.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä tuli kuluneeksi kaksi vuotta kihlauksestamme, vaikka virallinen kihlajaispäivä on tietysti karkauspäivänä. Tuolloin kirjoittelin myös kirjaston käytöstä hääsuunnittelussa.

Huhtikuun kohokohta minulle ja onneksi ilmeisesti myös monelle muullekin mukana olleelle hääbloggarille oli yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämäni hääblogipäivä (jonka muuten toivon saavan jatkoa ensi vuonnakin). Tuolloin blogini vietti myös 1-vuotissyntymäpäivää. Kuun lopussa olimme vieraita T:n serkun pienen budjetin festarihäissä, joista moni voisi ottaa vinkkiä.

Kuva: Valo Films

Touko- ja kesäkuussa hääsuunnittelu oli vähän vähemmällä ensin tiiviin työtahdin ja tämän jälkeen kesälomailun vuoksi. Kesäkuussa lomailin kolmisen viikkoa ensin kaveriporukalla Espanjassa ja tämän jälkeen sulhasen kanssa Portugalissa. Ihanaa oli ja tämän jälkeen olikin taas energiaa hääjuttujen suunnitteluun.

Heinäkuu alkoi ihanasti tapaamisella kolmen kaasoni kanssa sekä ystävien häillä Suomenlinnassa. Pidimme pitkästä aikaa tuottoisan suunnittelusession sulhasen kanssa. Myös häiden tärkein yksittäinen osuus tuli hoidettua, kun lähetin viestin Uudenmaan maistraattiin vihkijän varaamiseksi. Heinäkuussa koitti tietysti myös odotettu päivä, kun pääsimme toteamaan, että häihimme on tasan vuosi aikaa. Häihin johtavaa vuottamme päätin juhlistaa treffikuoren avulla, jonka innoittamana olemmekin tehneet jo kaikenlaista. Sain myös neronleimauksen kasvattaa hääkukkamme parvekkeellamme, hmm... Kuun loppupuolella ostin vielä hääkengät ja kävin ensimmäisessä suunnittelutapaamisessa hääpukuni osalta ja tein tilauksen puvustani. Ei turha kuukausi tämä heinäkuu.

Elokuussa palasin taas töihin ja tahti vähän hidastui. Otin kuitenkin askeleen kohti hääkuntoa aloittamalla Superdieetin. Sain myös varattua mieleiseni meikkaajan ja kampaajan, mikä oli minulle suuri helpotus. Juhlimme myös mahdollisesti viimeisiä häitä ennen omiamme, hui!

Syyskuussa tein ensimmäiset onnistuneet kokeilut kutsujen pohjan suhteen. Päädyimme myös yllättäen varaamaan hiihtolomamatkan Sri Lankalle, jota odotan innolla.

Lokakuussa pääsin taas osallistumaan Love Me Do -messujen hääblogimiittiin, joka oli jälleen menestys. Kävimme myös sulhasen kanssa kirjastossa kokeilemassa laser-leikkuria kutsujen ja muiden koristeiden varalta.

Marraskuussa sain vedettyä listalta yhden homman yli, kun varasimme meille hääyön ja vieraille hotellikiintiön Radisson Blu Plazasta. Saimme myös varteenotettavan häämatkaidean lähteä häiden jälkeen vaeltamaan Lappiin.

Joulukuun kohokohta on joululoman vieton lisäksi ollut blogini pääsy Vuoden hääblogi 2019 -kisan finaaliäänestykseen. Muistathan äänestää! ;) Joulukuu ei tietysti vielä ole ohi, joten eihän tässä tiedä, mitä vielä ehdimme sulhasen kanssa lomaillessamme keksiä.

Ja sitten se arvonta! Ihanista häätapahtumista käsiini on jäänyt tavaraa, joille minulla itselläni ei ole käyttöä (osa tuplakappaleiden vuoksi). Tämä ihana paketti täynnä hää- ja kauneusaiheista tavaraa lähteekin jollekin onnekkaalle. Pakettiin kuuluu Häät-lehden muhkea juhlapainos, kaksi Mennään naimisiin -lehteä, Amikan hiustuotepaketti, Oriflamen huulivoide, Make Up Storen luomiväri, Kultajousen lahjoittama laukkukoru sekä Niinattaren lahjoittama sukkanauha. Kisaan pääset mukaan kommentoimalla jotakin, mitä odotat ensi vuodelta. Liitäthän mukaan sähköpostiosoitteesi, jotta saan voittajaan yhteyden. Osallistumisaikaa on perjantaihin 4.1. saakka (klo 23.59). Arvon voittajan viikonlopun aikana.

Vinkkejä häämatkakohteen valintaan, osa 1: Matkan kesto

Viime aikoina Facebookin Häät 2019 -ryhmässä on ollut paljon aloituksia häämatkaan liittyen, eikä ihme: ensi kesän, syksyn ja talvenkin matkoja on syytä alkaa varailla, jollei ole sitä vielä tehnyt. Matkakohteen päättäminen ei ole aina ihan yksinkertaista, vaikka olemassa olisikin pitkä lista paikkoja, joihin pari haluaisi mennä. Me olemme matkustelleet jonkin verran, joten minulla on tarjota jotain ajatuksia häämatkakohteen valintaan. Myönnän kuitenkin, että meidän valitsemamme kohteet ja matkat eivät ole aivan tavallisimmasta päästä, mutta yritän kuitenkin jollakin tavalla vinkkailla, mitä olisi hyvä miettiä, kun kohdetta valitsee. En ole itse ollut koskaan paketti- tai valmismatkalla, joten pääasiassa tekstien vinkit ovat omimmillaan omatoimimatkailusta kiinnostuneille.

Kokeneille matkailijoille tässä ei välttämättä ole mitään uutta, mutta moni saattaa häämatkalla lähteä ensimmäiselle ulkomaanmatkalle tai ainakin pidemmälle sellaiselle. Jottei yhdestä tekstistä tule mammuttitekstiä, olen jakanut teeman osiin. Aloitan siitä, miten häämatkan kesto vaikuttaa kohteen valintaan. Lisävinkkejä saa mieluusti jakaa kommentein.

Miettikää, kuinka pitkän häämatkan haluatte tehdä ja mihin teillä on käytännössä mahdollisuus. Suurimmalla osalla meistä merkisevin tekijä on työpaikka ja sen mahdollistamat lomat. Paljonko teillä on mahdollisuutta ottaa lomaa haluamanne ajankohtana? Pystyttekö ottamaan palkatonta lomaa lisäksi? Muistakaa kuitenkin huomioida mahdollinen palkanmenetys kustannuksissa. Välttämättä matkan pidentäminen esimerkiksi viikolla ei halvassa kohdemaassa tuo paljonkaan lisäystä kustannuksiin, mutta viikon palkanmenetys tuntuu lompakossa suurimmalla osalla melkoisesti. Hyvä on pohtia myös sitä, kuinka kauan itse jaksaa viettää poissa kotoa.

Jos teillä on lapsia, täytyy miettiä, tulevatko he mukaan vai jäävätkö hoitoon. Jos lapset jäävät hoitoon, riippuu paljon lapsen iästä ja hoitokokemuksesta, kuinka kauaksi aikaa heidät voi toisten hoiviin jättää. Pohtikaa lasten tarpeiden lisäksi myös sitä, minkä ajan itse pystytte olemaan erossa lapsista ilman, että se alkaa vaikuttaa lomamukavuuteen. Jos lapset tulevat mukaan, vaikuttaa heidän aiempi matkailukokemuksensa ja -intonsa sekä tietysti ihan ikä ja temperamentti siihen, kauanko heidän ja heidän kanssaan matkustavien on mukava olla poissa kotoa.

Johnkin lennettäessä kannattaa muistaa, ettei matka-aika ole vain lennon keston mitta. Matka kentälle kestää osalla kauemmin, osalla vähemmän aikaa, mutta aika harva meistä asuu alle puolen tunnin päässä kentältä (itsellä tuppaa välillä unohtumaan, kuinka onnellista on asua vain reilun vartin taksimatkan päässä Suomen isoimmalta kentältä). Lentokentälle on kotimaassakin syytä suunnata jopa pari tuntia aiemmin, jos haluaa ottaa vähän varoaikaa. Suosittelen tätä etenkin kokemattomammille matkailijoille. Me menemme lentokentälle aina todella hyvissä ajoin, koska minä olen tosi paha panikoimaan myöhästymisen suhteen. Omaa lähtöäni siis rauhoittaa huimasti se, että tiedän aikaa olevan vähän myös hukattavaksi. Kohteessa lentokentältä taas pitää päästä lopulliseen asuinpaikkaan, mikä ei suurimmassa osassa maailmaa ole yhtä näppärää ja nopeaa kuin Helsinki-Vantaalta Helsingin keskustaan (tai meillä kotiin) pääseminen. Tämä on hyvä muistaa myös takaisin päin lähdettäessä ja ulkomailla, etenkin isoilla kentillä, varaisin vähintään sen kaksi tuntia varoaikaa ennen lennon lähtöä. Lyhytkin lentomatka pääkaupunkiseudulta lähdettäessäkin saattaa siis muine siirtymisineen viedä puolisen päivää.

Matkan kesto vaikuttaa siihen, kuinka kauaksi kannattaa suunnata. Jos lomailette vain pidennetyn viikonlopun verran, on syytä pysyä lähi-Euroopassa. Jo Etelä-Eurooppaan lentäminen vie helposti sen verran aikaa, että neljän päivän lomasta se on jo turhan suuri siivu. Jos aikaa on vähän, kannattaa myös valita kohde, jonne voi lentää suoraan. Jos joutuu ensin lentämään ja tämän jälkeen vielä matkustamaan jollakin toisella kulkuvälineellä, tuhraantuu aikaa matkustamiseen itse kohteesta nauttimisen sijaan. Myös lentojen vaihtoihin tuhraantuu usein pajon aikaa, joten kannattaa satsata suoraan lentoon, jos sellainen on olemassa. Hyvä vaihtoehto olisi siis valita vaikkapa jokin kiva kaupunkikohde tai kohde, jonka voi saavuttaa lentämättä lainkaan. Naapurimaista erityisesti Viro tarjoaa paljon vaihtoehtoja esimerkiksi Suomea edullisempien kylpylöiden muodossa. Jos haluaa suunnata kauemmas, kannattaa kurkata eri lentoyhtiöiden reittikartoista, minne heillä on suoria lentoja. Moniin kohteisiin täytyy lentää Helsingistä, mutta vaihtoehtoja on muualtakin. Jos aikaa on vähän, kannattaa katsoa, minne pääsee suoraan lähimmältä isolta kentältä (esim. Turku tai Tampere).

Jos aikaa on viikon verran, pysyisin edelleen Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Toki jotkut lähtevät kauemmas viikoksikin, mutta lennot muine siirtymisineen vievät helposti yhden (pitkän) matkustuspäivän. Matkustuksen tuoma väsymys ja aikaero saattavat vaikuttaa niin paljon, ettei lomasta tule nauttineeksi tarpeeksi. Pohjois-Afrikkaan lennot ovat jo vähän pidemmät kuin Etelä-Eurooppaan, mutta aikaeroa ei tule välttämättä lainkaan, mikä helpottaa sopeutumista (esim. Egypti on Suomen kanssa samalla aikavyöhykkeellä). Viikon reissun tekisin itse vain yhteen tai korkeintaan kahteen kohteeseen. Toki päiväretkiä voi tehdä useampiinkin kohteisiin parin kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta riippuen, mutta vaihtaisin majapaikkaa mahdollisimman vähän, koska pakkaaminen ja muuttaminen on aina oma prosessinsa ja katkaisee lomailua. Hyvin suunniteltu viikon reissu mahduttaa kuitenkin itseensä esimerkiksi johonkin kaupunkiin sekä rantakohteeseen tutustumisen (esim. Lissabonin, Rooman, Barcelonan tai Ateenan tutkimiseen on helppoa yhdistää kunnon rantaloma). Jos saa viikon pidennettyä edes kaksi viikonloppua sisältäväksi tai kymmenpäiväiseksi, voi kohteista nauttia ilman kiirettä.

Jos matka-aikaa on parisen viikkoa, alkaa maailma avautua jo enemmän. Kaksi viikkoakaan ei vielä minun mielestäni mahdollista ihan minne tahansa matkustamista. Esimerkiksi Australia ja Uusi-Seelanti alkavat olla sen verran kaukana, että pyrkisin pidentämään häämatkaa, jos kohde on ehdoton. Muille mantereille kahdeksi viikoksi voi hyvinkin lähteä, mutta kohteita kannattaa miettiä. Jos haluttuun paikkaan ei lennetä Suomesta suoraan, tulee matka-aikaan lisätä siirtyminen lopulliseen kohteeseen (enkä puhu nyt pelkästään edellämainitusta lentokenttäsiirtymästä). Esimerkiksi Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Afrikassa matkustaminen maitse ei välttämättä ole aivan nopeaa. Lentoaikataulut saattavat myös johtaa siihen, että ensimmäisessä kohdekaupungissa on vietettävä yö ennen matkan jatkumista. Matkustus saattaa siis hankalammissa paikoissa viedä pari-kolmekin päivää suuntaansa, mikä kahden viikon lomasta alkaakin olla jo melkoinen siivu kahteen suuntaan tehtynä. Kannattaa siis jo lentoja varatessa pohtia, mikä on lopullinen kohde ja selvittää alustavasti, kuinka sinne pääsee.

Parin viikon matkaan voi jo valita useamman kohteen tai paikan, josta on helppo tehdä päiväretkiä ympäristöön. Häämatkalla ei silti kannata ahnehtia liikaa nähtävää, jotta aikaa hyvälle ruoalle, romanttisille kävelyille ja silmiin tuijottelulle on riittävästi. Toki osa pareista tylsistyy kuoliaaksi ilman tekemistä, joten tämä on yksilöllistä. Matkoilla vain usein tulee pelänneeksi, että jää jostain paitsi ja tämän vuoksi hosuu edestakaisin, vaikka parhaiten lomasta nauttisi vähän vähemmällä ramppaamisella.

Jos haluaa lomastaan ajallisesti eniten irti, ei pakettimatka ole varmasti huono vaihtoehto. Tällöin kuljetukset on yleensä käsittääkseni jo etukäteen suunniteltu matkanjärjestäjän toimesta ja joustavat aikataulumuutosten (esim. lennon myöhästyminen) mukaan. Retket ympäristön nähtävyyksiin sujuvat myös helposti matkajärjestäjän toimesta.

Jatkan juttusarjaa myöhemmin valottamalla esim. matkustusajankohdan ja kiinnostusten vaikutuksia häämatkakohteen valintaan ja yritän antaa joitakin kohdevinkkejä. Kyselkää ihmeessä, jos tulee jotakin mieleen, sillä teksti paisuu liian pitkäksi, jos alan antaa yksityiskohtaisempia vinkkejä. Vastailen kuitenkin mielelläni, jos vain osaan. Tämän tekstin kuvat ovat omilta reissuiltamme.

Omaperäisimmät ideat hääblogeista

Bridelisa -blogin Elisa heitti meille hääbloggareille haasteen jakaa muiden bloggareiden inspiroivimpia tekstejä kautta aikain. Elisa hoitaa hommaa Facebookin ja Instan puolella, mutta itse päätin Tyttö tahtoo -blogin Hannan tapaan tehdä asiasta yhden blogipostauksen, koska se tuntuu minulle luontevimmalta. Näkökulmaksi päätin ottaa parhaat omaperäiset (=ei miljoona kertaa Pinterestissä vastaan tulleet) ideat. On ihanaa, kun hääsuunnittelussa uskalletaan keksiä ihan uusia juttuja eikä turvauduta vain netistä löytyviin valmiisiin ideoihin, joiden kohdalla käy helposti niin, että sadat muut parit saavat samana vuonna sen saman ahaa-elämyksen. En toki tarkoita, että kaikkien tarvitsisi keksiä uusia ideoita vain erottuakseen häillään, mutta etenkin hääblogien puolelta on virkistävää esitellä kokonaan uusia juttuja. Lisäksi mukana on pari valtavirtaa vastaan uivaa uskaliasta bloggarimorsiota, vaikkeivät ideat vallan uusia olekaan.

Ehkäpä tämä oli minun bride to be -kuvaukseni
Kuva: Valo Films

Bridelisa - morsiankuvaus:
Bride to be -kuvaukset

Hääkuvat, kihlajaiskuvat, perhekuvat, raskauskuvat ym. olivat toki minulle tuttuja, mutten ollut koskaan kuullutkaan ns. bride to be -kuvista enkä ole varma, onko tämä kokonaan Elisan itse keksimä juttu. En tiedä, tarvitseeko tällaisesta muoti-ilmiötä tullakaan, mutta täytyy sanoa, että hyvin otetut valokuvat ovat kyllä kovin voimaannuttavia, joten jokaisen ihmisen tulisi joskus elämässään saada itsestään kauniita valokuvia. Miksei sitten vaikka tulevana vaimona? Ja erityisesti bloggaajana olisi kyllä mahtavaa, kun itsestä olisi enemmänkin edustavia kuvia. Minusta on esimerkiksi mahdotonta ottaa hyvää selfietä, koska nenäni näyttää väistämättä tosi kummalliselta liian läheltä otetuissa kuvissa. Kateellisena ihailenkin Elisan blogin ulkonäköä.

Tyttö tahtoo - itse tuunattu hääpuku: I did it! - Hääpuku hommattu

Monille ihan hääpuvun löytäminen liikkeestä tuntuu olevan tuskaista. Hanna otti kuitenkin askeleen vielä haastavampaan suuntaan ja päätti ostaa mekon, joka ei sellaisenaan miellyttänyt. Ideana on tuunata siitä itselle mieluinen. Kunnianhimoinen, mutta onnistuessaan varmasti palkitseva projekti. Tuossa kun saa juuri haluamansa mekon varmasti huokeammin kuin ompelijalla teettämällä. Odotan innolla valmiin lopputuloksen näkemistä!

Misery Business the Wedding - hääruoka suvun toimesta: Ei pitopalvelua meidän häihin

Toinen melko hurjalta kuulostava urakka on ruokien tekeminen itse tai kuten Elinan häissä, suvun avustuksella. Tätä näkee kuitenkin jonkin verran ja onkin virkistävää nähdä tätä toteutusta myös hääblogissa.

Nisti ja nööri - itsetehdyt istuintyynyt vieraille: Tyynytaisto

Myös Tuuli on tarttunut melkoiseen projektiin, sillä hän aikoo tehdä jokaiselle häävieraalle oman, persoonallisen istuintyynyn. Mielestäni idea on ihana, enkä ole koskaan mihinkään tällaiseen törmännyt, vaikka Tuuli myöntääkin saaneensa idean vanhemmasta hääblogista. Näin ne loistavat, omaperäiset ideat löytyvät!

Kristallihäät - sushit alkupalana:
Sushit häihin Kobe-sushista

En voi sietää sushia. Okei, olen antanut sille vain yhden mahdollisuuden, mutta en ole vielä valmis toiseen yritykseen. Silti tämä Kristan ja Jarkon idea susheista alkupalana heidän urbaaneissa, hieman aasialaisvivahteisissa häissään on mielestäni ihanan omaperäinen ja rohkea! Ja kyllä, jos sattuisin olemaan vieraana häissä, joissa tarjoillaan sushia, kokeilisin varmasti. Saattaisin yökkiä, mutta kokeilisin silti.

Always yours - sukunimien palautus isille: Sukunimen luovuttaminen ja hääauto

Itse olen vasta ihan vastikään lukenut tästä perinteestä, jossa häissä jotenkin kuvainnollisesti luovutaan vanhasta sukunimestä. Tanja ja Riku luopuivat molemmat omien isiensä nimistä ja häissä palauttivat nimet isilleen isoille kartonkilapuille kirjoitettuina. Mielestäni kaunis, pieni ele, joka ei varmasti ole loppuun kulutettu.

Bride & Co. - häätavaraa kotoa: Mitä kotoa löytyvää tavaraa hyödyntää häissä?

Niin yksinkertaista, mutta niin vähän käsitelty näkökulma. Usein hääblogeissa käsitellään paljon sitä, mitä häitä varten on ostettu ja tehty, mutta tässä tekstissä Anna onkin kuvannut, mitä kotoa jo löytyy häitä silmällä pitäen (ja ei siis niitä varten hankittuna).

Something blue - istumajärjestys sekaisin: Rentojen häiden resepti - miten välttää pönötys?

Istumajärjestys aiheuttaa monille päänvaivaa. Monet pohtivat vieraiden sekoittamista, mutta harva sitä loppujen lopuksi toteuttaa. Anniinan ja Danielin kansainvälisissä häissä tämä kuitenkin tuntui toimivan erinomaisesti, kun pari käytti asian pohtimiseen aikaa ja keittiöpsykologiaa. Rohkea veto, joka ilmeisesti kannatti!

Enää ei voi vaihtaa - perintösormus osaksi morsiamen kokonaisuutta: Isomummun vihkisormus mukaan häihin

Moni hyödyntää perintökoruja uusien vihkisormusten valmistuksessa tai käyttävät niitä sellaisenaan. Sandella on kuitenkin idea, että isomummun vihkisormus tulisi osaksi joko hääpäivän kampausta tai kimppua, mikä on minulle ihan uusi, mutta tosi virkistävä ja samalla kaunis ajatus.

From Bennet to Bingley - suomenkieliset häälauseet: Kääntäjä iskee englanninkielisiin hääfraaseihin

Valitin taannoin englannin tunkeutumisesta häihin, mutta Siiri vei asian ammattilaisena pidemmälle ja positiivisen kautta. Hän nimittäin keksi virkistäviä vaihtoehtoja englanninkielisille häissä usein käytetyille fraaseille. Siirin käännökset ovat erinomaisia, joskin osa vaatii hääparilta vähän huumorintajua!

Jee ja kiitos!

Tänään taas kuohuu, kun Love me do:n Vuoden hääblogiäänestyksen kaksikymmentä eniten nimeämisiä saanutta blogia on valittu. Oma blogini löytyy ilokseni listalta. Jee! Ja kiitos kaikille, jotka ovat blogiani äänestykseen ehdottaneet!

Mutta jotta homma ei olisi näin yksinkertaista, tarvitsemme vielä apuanne sen parhaan blogin selvittämiseksi. Ja olisi mahtavaa, jos se parhaaksi palkittava blogi olisi oikeasti sellainen, jota juuri te lukijat ja hääkansa arvostatte. Tämän takia suosittelen, että käytät vielä hieman aikaasi ja klikkaat tätä linkkiä, jonka kautta pääset suosikkiblogiasi äänestämään.

Olen kiitollinen, jos valintasi osuu omaan, minulle rakkaaseen blogiini, mutta loistavia ehdokkaita on paljon, kuten jo nimeämisvaiheesta mainostaessani mainitsin. Jos haluat perusteluja sille, miksi minua voisi äänestää, voit lukea ajatuksiani bloggaamisesta esim. blogini 1-vuotisjuhlan kunniaksi kirjoittamastani tekstistä, viime vuoden kisaa varten kirjoittamastani mainospuheesta tai Miksi bloggaan häistä? -tekstistäni. Lisäksi voit tutustua tapahtumajärjestäjäminääni blogipäivästämme kertovassa tekstissä. Voit toki esittää minulle myös mieltäsi askarruttavia kysymyksiä. :)

Kiitos jo etukäteen mahdollisille äänestäjille!

Mikä rouvalle nimeksi ?

Olen kirjoittanut hääblogia sen verran kauan, ettei oikein meinaa pysyä enää päässä, mistä asioista olen jo kirjoittanut. Tämän vuoksi saattaa joistain asioista tulla vähän päällekkäisiä tekstejä, vaikka yritän toki tarkistaa, etten toista itseäni liikaa. Joskus käy kuitenkin niin, että jostain asiasta luulee jo kirjoittaneensa. Näin on käynyt minulle sukunimiasian kanssa.

Yksi merkittäviä, elämää muuttavia asioitahan naimisiin mennessä on (jos pari näin haluaa) toisen tai joskus molempien sukunimen muutos. Minulle asia on ollut alusta asti hyvin selvä, joten ehkä sen vuoksi olen luullut asioita täällä kirjallisesti pohtineenikin: Minä tulen ottamaan tulevan aviomieheni sukunimen.

Miksi? Jos joku haluaisi ottaa väittelykisan asiasta, en varmasti osaisi aukottomasti asiaa perustella, mutta onnekseni minun ei tarvitse. En ole sitä mieltä, että vaimon tulee ottaa miehensä sukunimi. Enkä ole sitäkään mieltä, että pariskunnalla tai perheellä täytyy olla yhteinen sukunimi. Mutta minä jostakin syystä haluan ottaa tulevan aviomieheni sukunimen. Haluan ikään kuin nimenkin perusteella olla tiivis yksikkö. Rissaset, Vataset, Pääkköset... Jotenkin siinä on sellaista kivaa kaikua. (Mikään mainituista ei ole tuleva sukunimeni. Viimeisen jätän taakseni.) Tämä ajatus on monilla vahvana, etenkin jos ajatuksissa on perheenlisäys. Me emme ole lainkaan varmoja, haluammeko kasvattaa perhettämme jälkikasvulla, mutta se ei mielestäni ole syy olla ottamatta yhteistä sukunimeä.

Totta kai sukunimen muutos aiheuttaa myös pientä kriisiä. Olenhan häidemme aikaan ollut noin 31,5 vuotta Pääkkönen. Uusi nimi vaatii totuttelua enkä ole (ihan oikeasti!) edes vielä alkanut harjoitella uutta nimmaria (pitää ehkä kohta aloittaa). Samalla myös irtaudun yhdellä tavalla omasta perheestäni, vaikka toki ensimmäinen irtiotto on tapahtunut jo sangen kauan sitten, kun muutin 16-vuotiaana pois kotoa, ja tuota suurempaa välirikkoa en toivo koskaan tapahtuvan.

Sukunimipäätöksen tekeminen olisi ehkä jotenkin selkeämpää, jos toinen nimi olisi toista kovasti kauniimpi tai jännittävämpi. Tulevan puolisoni sukunimi on kauniin kuuloinen, sisältäen A- ja L- kirjaimia. Nimi ei suoraan tarkoita mitään, mutta luo mielleyhtymiä, jotka taas eivät ole niin suloisia. Vanha sukunimi taas on melko arkinen eikä erityisen kaunis, joskaan ei kamalan rumakaan. Mutta tuo sukunimen muutos jotain käytännön hyötyä: Pääsen eroon ääkkösistä nimessäni. Ne kun ovat pikkuisen hankalia matkaillessa. Ei maailman suurin ongelma, mutta ei niitä ikäväkään tule.

Yksi vaihtoehto olisi tietysti ottaa molemmille uusi sukunimi: joko keksien täysin uuden tai jonkun suvun muun nimen ottaminen. Tämä ei olisi mahdoton vaihtoehto meillekään, mutta emme ole saaneet mitään ahaa-elämystä asiasta, joten tämä tuntuu vähän teennäiseltä. Vaikka olemme kyllä keksineet kaikenlaisia hassunhauskoja sukunimiä, jotka todennäköisesti kyllä meiltä evättäisiin nimilain vastaisina...

Huomenna tasan seitsemän kuukautta siihen, että sanomme tahdon ja minusta tulee rouva L. Tai kuten meillä vitsaillaan vanhanaikaista tapaa mukaillen: Rouva tohtori T.L.

P.S. Muistathan ehdottaa suosikkiasi Vuoden hääblogiksi perjantaihin mennessä.

Naimisiinmenon etuoikeus

Vaikka minä valitan alituiseen maamme raastavasta ilmastosta ja tietyllä tavalla koen syntyneeni vähän väärään osaan maapalloa, tiedostan kyllä myös, millaisia etuoikeuksia Suomessa syntyminen, kasvaminen ja eläminen ovat. Varsinkin näin itsenäisyyspäivänä tulee pysähdyttyä miettimään, miten mainiossa maassa saamme elää (vaikka korjattavaa tietysti löytyy aina).

Tulikin mieleeni pohtia asiaa naimisiinmenon näkökulmasta. Tässä paikkakorttien, jälkiruokien ja musiikkivalintojen viidakossa kun sitä unohtaa helposti, että nämä asiat eivät ole mitenkään itsestäänselviä.

Ensinnäkin minulla on valinnanvapaus puolisoni suhteen. Minä menen naimisiin ihmisen kanssa, jonka olen tuntenut ja jota olen rakastanut jo vuosia. Tämä ei ole monille mahdollista esimerkiksi eteläisen Aasian valtioissa, joissa järjestetyt avioliitot ovat arkipäivää ja useat morsiamet vasta lapsia. Lievempi esimerkki voisi olla se, että toisen osapuolen perhe ei hyväksy puolisoa etnisen, poliittisen tms. taustan vuoksi. Vaikka elokuvissa tietysti päädytään yhteen vastustuksesta huolimatta, tosielämässä perheen tai suvun kielteisyys on kuopannut varmasti useita rakkaustarinoita ennen alttarille pääsyä.

Suomessa on menty valinnanavapaudessa jo niin pitkälle (verrattuna moniin muihin maihin), että avioliitto-oikeus on annettu samaa sukupuolta oleville pariskunnille. Vaikka tasa-arvoinen avioliittolaki ei meitä henkilökohtaisesti koskekaan, olen sen läpimenosta äärettömän iloinen. Vielä kun saadaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko tälle vuosituhannelle, alkaa avioliitto Suomessa olla melko tasa-arvoinen kaikille. Ja uskon vahvasti, että tämä on vain ajan kysymys.

Saamme myös päättää hääjuhlamme sisällön itse. Vain hyvin pienen osan määrittää joku ulkopuolinen taho. Kirkollisissa vihkimisissä kaava on tietysti ylhäältä annettu, mutta kaikilla on mahdollisuus valita siviilivihkiminen, jossa virallinen vihkiosuus on vain muutamien virkkeiden mittainen. Monissa kulttuureissa perinteet ja tavat säätelevät hääjuhlan kulkua paljon enemmän kuin meillä. Ystäväni pääsi vierailemaan häissä Arabiemiraateissa, jossa sulhanen ja morsian viettävät häitä toisistaan erillään, miehet omassa ja naiset omassa juhlassaan. Tämä on meidän näkökulmastamme melko eriskummallista. Moni varmasti haluaakin kunnioittaa kulttuurinsa hääperinteitä, mutta ei varmasti ole helppoa poiketa niistä, vaikka haluaisi.

Lisäksi pitää huomioida se, että avioliitto ylipäätään on maassamme ja kulttuurissamme täysin vapaaehtoista, ihan oikeasti käytännössäkin. Enää ei onneksi paheksuta kaltaisiamme "susipareja", jotka asuvat yhdessä, vaikka eivät ole naimisissa. Eikä sillä ole väliä, syntyykö lapsi avioliitossa vai sen ulkopuolella. Jotkut uskonnolliset yhteisöt muodostavat tietysti tähän poikkeuksen, mutta suurimman osan kohdalla tilanne on se, että voi itse päättää, onko avioliitto yksi askel parisuhteessa.

Tämän pohdinnan myötä toivotan kaikille ihanaa itsenäisyyspäivää!

Koristeideointia ja paikkakorttikokeilua

Olen tänään joutunut parantelemaan lievää vatsapöpöä kotosalla. Aamupäivä meni sohvalla How I Met Your Mother -maratonin parissa, mutta olon tässä iltapäivällä helpotettua jaksoin vähän puuhailla hääjuttujen parissa. Ja nyt otin vähän tiukemman asenteen koristeluasioihin, jotka ovat roikkuneet työlistalla, koska en ole osannut tarttua asiaan.

Juhlatilamme Ravintola Keilaniemen sivuilta löytyy kätevästi sekä tilan pohjapiirros että 3D-virtuaaliesittely, joiden avulla koristeiden suunnittelu on itse asiassa tosi kätevää. Päädyinkin merkkailemaan pohjakarttaan mahdollisia koristepaikkoja ja -ideoita. Olen tosi huono visualisoimaan asioita päässäni, joten tarvitsen jotakin tällaisia apuvälineitä, joiden avulla suunnittelen.

Listaa tehtyäni mietin, mitä koristeista voisin lähteä ihan toteuttamaan. Paikkakortteihin minulla on ollut idea valmiina jo jonkin aikaa, joten päätin, että on aika kokeilla, miltä ideani näyttäisi valmiina. Äsken teinkin muutaman paikkakorttiprototyypin, joita pääsen esittelemään piakkoin kotiutuvalle sulhaselle. Samoin kuin sitä koristepohjakarttaa, jonka en usko säilyvän muuttumattomana...

Paikkakortit ajattelin yhdistää kutsujen teemaan. Kutsupohjakokeiluistani voit lukea täältä ja laser-leikkauksesta täältä. Ideana on kirjoittaa embossaus-tekniikalla nimet valkoisella kortteihin ja maalata vesiväreillä liukuvärjäten sen päältä.

Kuumailmapuhallin on helpottanut tätä hommaa
melkoisesti tulella leikkimiseen verrattuna.

Mielestäni kokeilu oli ihan onnistunut, mutta jokin näissä vielä tökkii... Minulla oli nyt käytössäni hopeahilettä sisältävää kohojauhetta. Yritän varmaan etsiä jostain täysin valkoista. Se saattaisi näyttää paremmalta, koska nyt lopputulos on hieman rakeinen. Nämä kortit ovat myös ehkä aavistuksen liian isoja. Täytyy siis jatkaa kokeiluja.

Mutta onpa kiva taas välillä ihan oikeasti tehdä jotakin konkreettista häiden eteen! Laitoin muuten ensimmäisen Wish-tilauksen menemään häihin liittyen. Tilaan testiksi muutamaa erilaista tekoköynnöstä, sillä näitä tarvittaisiin kaavailemiini koristeluihin paljonkin. Aitona en taida köynnöksiä raaskia ostaa, mutta jos tekoversiot olisivat kelvollisia, voisin jatkaa suunnitelmiani niiden pohjalta.

Mitäs olette mieltä paikkakorttikokeilustani? Onko parannusehdotuksia?

Juhlatiloja, jotka löysin liian myöhään

*Yhteistyöteksti Venuu.fi -sivuston kanssa*

Tein viime vuonna aikamoisen selvitystyön etsiessäni meille sopivaa juhlatilaa. Voit lukea vinkkejäni juhlatilojen etsinnän perusjutuista ja yksityiskohtaisemmasta kartoituksesta ja löydät listan juhlatiloista tämän tekstin kautta.

Vaikka listani meidän kriteerimme täyttävistä juhlatiloista on melko kattava, joihinkin tilavaihtoehtoihin olen törmännyt vielä päätöksenteon jälkeen. Olen silti tyytyväinen päätökseemme pitää juhlamme Ravintola Keilanimessä. Ajattelin kuitenkin esitellä muutaman uuden löydön.

Träskberga, Söderkulla, Kalkkiranta

Träskberga on hiljattain kunnostettu nuorisoseurantalo isolla juhlasalilla, jonne saa tuoda omat ruoat ja juomat. Juhlasalin lisäksi löytyvät erilliset huoneet esim. tarjoilu- ja biljardipöydälle sekä tilava terassi. Myös pihaa talon ympärillä löytyy. Hinnoittelu on selkeä ja edullinen. En tiedä, onko tämä tila ollut remontissa etsintöjeni aikaan vai enkö ole vain törmännyt tähän, sillä tämä olisi voinut olla meille lähes täydellinen vaihtoehto. Sijainti on hivenen syrjäinen, mutta esim. bussikuljetus Helsingistä olisi voinut ratkaista vieraiden liikkumisongelmat.

Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Helsinki

Ihanan persoonallinen juhlatila keskeisellä paikalla Helsingissä. Teatterimuseota en löytänyt etsinnöissäni, mutta tila olisi varmasti soveltunut meidänkin häihimme erinomaisesti. Tuntiveloitus ei ole halvimmasta päästä, mutta sijainti ja järjestelyjen helppous sekä lukuisat suositukset Venuun sivuilla saavat minut uskomaan, että tila on tuon rahan arvoinen. Täällä pidetyistä rock-häistä löytyy juttu viimeisimmästä Häät-lehdestä (2/2018).



Juhlatila M6, Helsingin keskusta

Tähän kattojen yllä sijaitsevaan tilaan törmäsin jossakin vähän varauspäätöksen tekemisen jälkeen ja melkein alkoi kaduttaa. Tämän parempaa sijaintia ei ole, jos haluaa järjestää urbaanit häät, joissa vieraiden ei tarvitse pohtia, millä häihin saapuu tai sieltä poistuu. Tila on melko yksinkertainen, mutta näköalat toiminevat koristeina jo itsessään ja toisaalta valkea, yksinkertainen tila mahdollistaa monenlaiset koristelut. Mielestäni vuokrahintakaan ei tällä sijainnilla ole lainkaan paha.

Dylanin tilat, Pääkaupunkiseutu

Eri puolilla pääkaupunkiseutua sijaitsevat brunsseistaan tunnetut Dylan-ketjun ravintolat tarjoavat myös vuokratiloja. Näihin tutustuin etsiessäni juhlatilaa 30-vuotissynttäreilleni. Noihin juhliin tilat olivat hieman kalliit, mutta häitä ajatellen vuokrat ovat sijainteihin nähden kohtuullisia. Esim. Kauppatorin kupeessa sijaitseva Block by Dylan tarjoaa mahtavat tilat loistavalla sijainnilla. Meille ongelmaksi olisi muodostunut ravintoloiden A-oikeudet, jotka eivät mahdollista omien juomien hankkimista, mutta jos tämä ei ole ongelma, kannattaa näitä tiloja harkita.

Ravintola Picante, Pitäjänmäki, Helsinki

Tämä Pitäjänmäessä sijaitseva lounasravintola tarjoaa ruoat ja valoisat tilat yksityistilaisuuksiin. Erillistä tilavuokraa ei veloiteta, vaan maksat ainostaan ruoista sekä työtunneista ja omien juomien tuominen on sallittua, joten tässä saattaa säästää pitkän pennin. Tiloissa on pieni vivahde ruokalamaisuutta, mutta toisaalta sisustus ja kalusteet ovat modernit ja mahdollistavat erilaisia koristeluita. Tilaan mahtuu jopa 150 henkilöä, joten tämä tila mahdollistaa suuremmatkin juhlat. Tässä tilassa peruutus onnistuu muuten vielä viikkoa ennen juhlia, jos jompikumpi puolisko hääparista tuleekin katumapäälle. ;)

Ravintola Kattohaikara, Kalasatama, Helsinki

Ravintola Kattohaikara on persoonallinen lounasravintola hyvien kulkuyhteyksien päässä ja upeilla näköaloilla. Kesällä juhlat voivat jatkua tilavalla parvekkeella. Koska tämäkin on lounasravintola eikä A-oikeuksia löydy, voi tännekin tuoda omat juomat. Myös ruoat saa halutessaan hoitaa muualta. Juhlatilan värimaailma ei välttämättä miellytä kaikkia, mutta meille tämä olisi sopinut kuin nenä päähän. Tähän tilaan en kuitenkaan ole aiemmin törmännyt.

Ravintola Lepuuttaja, Kalasatama, Helsinki

Tämäkin henkilöstöravintola sijaitsee Kalasatamassa, metron tavoitettavissa. Tilasta näyttäisi olevan moneksi ja täältä löytyvät monien himoitsemat, mutta harvoista tiloista löytyvät pyöreät pöydät. Juomat tänne saa tuoda itse, mutta pitopalvelusta vastaa Theron Catering, jonka antimista olen itse saanut nauttia viime tammikuun Mennään naimisiin -häämessuilla ja sen perusteella voin yritystä suositella. Ravintolasta voi vuokrata kaikki tilat tai vain osan, mikä mahdollistaa eri kokoisten tapahtumien järjestämisen: tänne luvataan mahtuvan jopa 300 ihmistä.

Tätä kirjoittaessa tuli taas sellainen olo, että kumpa sitä saisi järjestää useammat häät, kun mahdollisuuksia on niin monia. Mutta kyllä näissä yksissä (tai no itse asiassa meillä kaksissa) häissäkin on ihan tarpeeksi hommaa ja hintaa... Toivottavasti näistä olisi taas apua jollekin muulle häitään suunnittelevalle.